Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lähes joka toinen työntekijä kokee tylsistymistä, ja työelämän pahikset ovat siihen syypäitä

Tuore tutkimus osoittaa, että työssä rassaa niin kutsuttu turha säätö.

Ihminen nojaa käteensä selkä kameraan päin.
Tylsistymiseen vaikuttavat epäkohdat, kuten esimerkiksi turhaksi koettu byrokratia ja omaan työrooliin kuulumaton sälä. Kuvituskuva. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
  • STT

Lähes joka toinen työntekijä kokee olevansa säännöllisesti tylsistynyt töissä, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Tylsistyneet, siis leipääntyneet, työntekijät ovat usein myös kroonisesti väsyneitä. Pelkkä työmäärä ei kuitenkaan selitä tylsistymistä, vaan olennaista on myös työn sisältö. Tylsistymisen kokemuksen rinnalla voi esiintyä työuupumusta ja kroonista väsymystä. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia.

– On harha, että tylsistyminen johtuisi siitä, että ei ole tarpeeksi töitä, ja työuupumus siitä, että on liikaa töitä, sanoo tiedotteessa apulaisprofessori Lotta Harju ranskalaisesta Emlyon Business Schoolista.

Hän pitää ohikiitävää tylsistymistä normaalina, mutta pitkittyneenä tilanteeseen tulisi puuttua.

Tylsistymiseen vaikuttavat monenlaiset epäkohdat.

– Työn esteet ovat työelämän pahiksia, joista aiheutuu sekä tylsistymistä että työuupumusta. Näitä ovat esimerkiksi byrokratian haitat ja omaan työrooliin kuulumaton sälä, jotka tekevät työstä kuormittavaa ja epämiellyttävää, havainnollistaa erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitokselta.

Mikä neuvoksi?

Avuksi tilanteeseen olisi tylsistymisen tunnistaminen ja esimerkiksi toimenkuvien selkiyttäminen ja työn sisällön pohtiminen yhdessä työntekijän kanssa. Jos koko ilmiötä ei tunneta, siitä aiheutuvaa kuormitustakaan ei pystytä purkamaan.

– Yleensä lähdetään automaattisesti vähentämään työmäärää, kun ihminen voi pahoin. Ajatellaan, että töitä on tehty liikaa. Tylsistymisen kohdalla tärkeämpää on miettiä, tekeekö työntekijä olennaisia vai turhia työtehtäviä, Lotta Harju sanoo.

– Ihminen voi samanaikaisesti uupua ja tylsistyä. Jos vain karsitaan työtehtäviä, se voi lisätä tylsistymistä. Mieluummin kannattaa miettiä tavoitteiden kirkastamista ja sen pohjalta työnkuvan rikastamista, Piia Seppälä sanoo.

Yhtenä ongelmana tutkijat nostavat esille asiantuntijatöitä tekevien kalenterisulkeiset, joissa päivät täyttyvät kokouksilla ja muiden pyynnöillä niin, ettei ydintehtäville jää enää aikaa.

Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin yhteisessä tutkimuksessa kysyttiin 2 700 työntekijän kokemuksia Suomessa ja Britanniassa.