Tutkijat nostivat Ylen aamussa esiin uuden keinon, jolla Unkarin sooloilua EU-päätöksenteossa voitaisiin rajoittaa.
Unkari on asettunut vastahankaan muun muassa Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisessa ja Ukrainan rahallisessa auttamisessa. Jäsenyysneuvottelut Unkari hyväksyi, avustusta ei. Unkarin toimintaa on tulkittu EU:n kiristämiseksi.
Aiemmin tällä viikolla Euroopan komissio vapautti yli 10 miljardin euron edestä Unkarille tarkoitettuja tukirahoja, joita oli jäädytetty, kunnes Unkari toteuttaa EU:n vaatimia oikeusvaltiouudistuksia.
Unkari on pääministeri Viktor Orbánin valtakaudella muun muassa heikentänyt oikeuslaitoksen, vapaan median ja vähemmistöjen asemaa.
– Unkari ei ole tehnyt mitään erikoista tässä oikeusvaltiokysymyksessä paitsi luonut valtavasti lakeja, jotka ovat enemmänkin savuverho tai näyteikkuna tai katinkultaa. Niillä ei ole mitään todellista merkitystä oikeusvaltiokehitykselle, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy.
EU voisi sulkea Unkarin ulos päätöksenteosta
Unkarin toiminta on EU:lle hankalaa, sillä monet unionin päätökset vaativat yksimielisyyttä.
Unkarin valtaa EU:ssa voitaisiin kuitenkin rajoittaa käyttämällä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa. Sen avulla Unkarille voidaan asettaa sanktioita, ja maa voitaisiin muun muassa sulkea ulos EU:n päätöksenteosta.
– Se olisi aika äkkinäinen, nopea ratkaisu siihen, että Unkari ei voi yksin kiristää EU:n ulko- tai budjettipolitiikkaa, Miklóssy sanoo.
Myös Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela pitää 7 artiklan käyttöönottoa mahdollisena. Euroopan parlamentti käynnisti artikla 7 -menettelyn itse asiassa jo vuonna 2018, mutta käytännössä se ei ole edennyt.
– Aiemmin nähtiin, että Puola ja Unkari pelaavat ikään kuin samaan pussiin. Koska äänioikeuden vieminen edellyttää yksimielisyyttä, tulkittiin, että siinä ei voi edistyä. Nyt tilanne on saattanut muuttua, Jokela sanoo.
Puola ei ole lähtenyt EU-päätöksenteossa Unkarin kelkkaan, vaan esimerkiksi hyväksyi Ukrainan jäsenyysneuvottelut ja avun.
Toisaalta esimerkiksi Slovakiassa lokakuussa valtaan nousi Venäjä-mielinen Smer-puolue ja Alankomaiden marraskuiset vaalit voitti laitaoikeistolainen PVV. Ne suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja Ukrainan auttamiseen.
Miklóssy huomauttaa, että iso merkitys on ensi kesäkuussa järjestettävillä europarlamenttivaaleilla. Uusi parlamentti saattaa olla hyvin erilainen kuin nykyinen, Miklóssy sanoo.
– Tiedämme jo, että EU-kriittiset, kansalliskonservatiivit ja jopa äärivoimat tulevat kasvattamaan osuuttaan parlamentissa. Meillä on ensi kesänä täysin uudenlainen parlamentti, joka voi olla noudattamatta oikeusvaltion ideaalia.