Helsingin Pasilassa tyhjillään seisovan Helsingin areenan eli entisen Hartwall-areenan avaaminen uudelleen yleisölle saattaa olla entistä lähempänä.
Torstain ja perjantain välisenä yönä EU:n jäsenmaat pääsivät Brysselissä pidetyssä huippukokouksessa poliittiseen sopuun uudesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista.
STT kertoi aiemmin useisiin lähteisiin nojaten, että pakotepakettiin valmisteltiin keinoja, joilla Helsingin areenan kaltainen omaisuus on mahdollista saada venäläisiltä oligarkeilta, joihin EU on kohdistanut pakotteita. Poliittinen sopu on nytkähdys kohti tätä.
Tuore pakotepaketti vaatii vielä EU:n ministerineuvoston hyväksynnän. Lisäksi pakotepaketin juridiikkaa halutaan tarkastella vielä Wienissä.
Ulkoministeriön pakotetiimin tiiminvetäjän Pia Sarivaaran mukaan pakotepaketti on poliittisesti hyväksytty, mutta siihen liittyvät byrokraattiset menettelyt ovat vielä kesken.
– Pakotepakettiin liittyvät asiakirjat julkaistaan pian. Odotamme niitä saapuvaksi näillä hetkillä, Sarivaara sanoo.
Helsingin areenan kohdalla on kaksi vaihtoehtoa
Areena on ollut tyhjänä keväästä 2022 lähtien, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Sodan seurauksena Venäjälle ja venäläisoligarkeille asetettiin pakotteita. Osa areenan omistajista ja taustavaikuttajista kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.
Hallin omistajista EU:n pakotelistalla ovat oligarkkiveljekset Arkadi ja Boris Rotenberg sekä Gennadi Timtšenko. Yhdysvaltojen pakotteiden piiriin kuuluvat myös Boris Rotenbergin poika Roman ja liikemies Kai Paananen, jotka vaikuttavat areenan taustayhtiön hallituksessa.
Käytännössä pakotelistatut omistajat voisivat tietyn rajatun ajan myydä jäädytettyä omaisuutta niin, että rahaksi muuttunut omaisuus jäisi kuitenkin yhä jäädytetyksi, jos nyt neuvoteltu paketti hyväksytään.
Uuteen pakettiin on kaavailtu selkänojaa pakkolunastuksille, jos Helsingin areenan kaltaista omaisuutta ei saada yleisön käyttöön suosiolla.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan osa hallin omistajista olisi antanut hallille myyntiluvan syyskuussa. Toistaiseksi EU:n pakotelainsäädäntö on kuitenkin ollut esteenä hallin myymiselle.
Sarivaara ei ole tietoinen hallin myynnin etenemisestä, vaan kommentoi, että myyntiprosessi on myyjän ja ostajan välinen asia.
– Ulkoministeriön rooli on antaa hallin myynnille poikkeuslupa siinä tapauksessa, jos myynti toteutuu. Jos myynnistä päästään sopuun, kauppa voidaan luvittaa ulkoministeriön poikkeusluvalla. Uudessa paketissa poikkeusluvan määräaikaa on jatkettu.
Jos hallia ei myydä, voisi sen pakkolunastus olla toinen vaihtoehto.
– Jos pakkolunastusprosessi menisi loppuun asti, jäädytetyt varat eli osakkeet voitaisiin vapauttaa pakkolunastukseen erillisen artiklan perusteella. Se, miten prosessi muuten menee, ei ole kuitenkaan ulkoministeriön vastuulla, Sarivaara sanoo.