Satakunnan hyvinvointialueen talouskeskustelu on pyörinyt paljolti palveluverkkosuunnitelman ympärillä. Lakkautettavat terveyskeskukset ja -asemat ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta, jolla hyvinvointialue pyrkii kattamaan yli 90 miljoonan euron alijäämää.
Palveluverkon tiivistämisen valmistelu on jo käynnistymässä. Tammikuussa hyvinvointialue aikoo informoida tilanteesta kuntien johtoa ja kertoa, millä tavalla kuntien kanssa on tarkoitus neuvotella terveyskeskusten ja -asemien vuokrista.
Palveluverkkosuunnitelman mukaan ensimmäiset viisi toimipistettä, kuten esimerkiksi Kokemäen ja Pomarkun terveyskeskukset, suljettaisiin jo runsaan vuoden kuluttua.
– Aikataulu on haastava, mutta sen oikeastaan sanelevat meitä ohjaavat ministeriöt. Alijäämän kattamisvelvoite pitää saavuttaa vuoteen 2026 mennessä ja meidän pitää jokainen miljoona yrittää jostain saada, sanoo hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila.
Palveluverkkosuunnitelma jättäisi osaan terveyskeskuksensa menettävistä kunnista ainakin tilapäisesti pienimuotoisen kiinteän palvelupisteen.
Valtiovarainministeriön odotetaan ottavan kantaa Satakunnan suunnitelmaan lähiviikkoina. VVM:n hyväksyntä tarvitaan, jotta hyvinvointialue saisi lainanottovaltuudet tuleville investoinneilleen.
Muutosohjelma etsii säästöjä laajasti
Palveluverkon osuus yli 90 miljoonan talouden tasapainottamisesta on vain runsaat 10 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialue kertoi perjantain tiedotustilaisuudessa, millä muilla keinoilla toimintakuluja aiotaan hillitä.
Esimerkiksi palvelujen painopisteen siirtämisen erikoissairaanhoidosta perustasolle arvioidaan tuottavan jo ensi vuonna miljoonien eurojen säästöt.
– Haluamme esimerkiksi tehostaa päiväaikaisia toimintoja niin, ettei asiakas joudu turvautumaan päivystyksellisiin palveluihin ja sitä kautta helpommin erikoissairaanhoitoon, kertoo hyvinvointialueen sote-johtaja Sari Rantanen.
Merkittäviä säästöjä hyvinvointialue uskoo saavuttavansa myös muun muassa hankintojen keskittämisestä sekä henkilöresurssien kohdistamisesta ja oikeasta työnjaosta.
Muutosohjelman edistymistä on tarkoitus seurata tiiviisti ja siitä raportoidaan aluehallitusta tasaisin väliajoin.
Ensi vuonna muutosohjelman arvioidaan jarruttavan hyvinvointialueen toimintakuluja vajaa 30 miljoonaa euroa, vuonna 2025 vaikutus olisi 50 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 vajaa 20 miljoonaa euroa.