Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Venäjän toimintaa voi kutsua hybridihyökkäykseksi.
– Tämä on mielestäni oikea termi. Tämä on selkeästi hyökkäys Suomen ja EU:n suvereniteettia vastaan.
– Raja jouduttiin laittamaan valitettavasti kiinni, koska Venäjä ei muuttanut käytöstään, Orpo sanoo.
Pääministeri sanoi olevansa valmis tekemään nopeita lainsäädännöllisiä muutoksia rajatilanteen takia, jos tilanne vaatii. Mitä nämä uudistukset voisivat olla?
– Pitää löytää pysyvämpi ratkaisu rajatilanteeseen. Turvapaikkahakemukset pitäisi pystyä käsittelemään rajalla nopeasti.
Orpon mukaan ne ihmiset, joilla turvapaikanperusteet eivät täyty ilmeisesti, heidät pitäisi pystyä käännyttämään saman tien, mutta se ei ole yksin Suomen käsissä.
Mitä mieltä Orpo on oikeuskansleriviraston toiminnasta?
– Oikeuskanslerin tehtävä on varmistaa, että hallituksen päätökset ovat lainmukaisia.
Orpon mukaan raja pidetään nyt kuukauden kiinni.
Seurasimme tähän artikkeliin Ykkösaamun pääministeri Orpon haastattelun.
”Ukraina on tervetullut eurooppalaiseen perheeseen”
EU-johtajat päättivät torstaina Brysselissä, että jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa voivat alkaa. Suomelle asia on turvallisuuspoliittisesti tärkeä. Maiden on kuitenkin tehtävä uudistuksia.
– Ukraina on tervetullut eurooppalaiseen perheeseen ja Ukraina kuuluu Eurooppaan, sanoo pääministeri Orpo.
Hänen mukaansa tämä on keskeistä myös ukrainalaisille, jotka taistelevat maansa eurooppalaisen tulevaisuuden puolesta.
Olisiko mahdollista, että Ukraina pääsisi EU:n jäseneksi keskellä Venäjän hyökkäyssotaa?
Orpo sanoi, että se olisi ”aika kova juttu”.
Pääministerin mukaan myös Moldova ja Länsi-Balkanin maat ovat tärkeitä huomioida, sillä Venäjän informaatiovaikuttaminen ja suora vaikutusvallan hankkiminen kyseenalaisin keinoin näistä maista on estettävä.
– Tämä on meille tärkeä kysymys, sillä me ymmärrämme mitä kaikkea Venäjä voi tehdä horjuttaakseen vakautta eri maissa, hän sanoo.
EU:n jäseneksi ei kuitenkaan tulla ihan noin vain. Edessä voivat olla pitkätkin neuvottelut.
– Laajentumisen täytyy pohjautua maiden omiin meriitteihin ja uudistuksiin. Jäsenmaaehdokkaiden tekemät reformit yhteiskunnan uudistamiseksi ovat erittäin oleellisia, eikä tätä tule katsoa vaaleanpunaisien lasien läpi, Orpo sanoo.
Unkari on toistaiseksi jarruttanut EU-huippukokouksessa päätöstä siitä, miten Ukrainaa tuetaan jatkossa sen sotaponnisteluissa.
Sopeutus ei ole vielä riittävä
Hallituksen viesti kansalaisille on, että jo sovittu valtion menojen sopeutus ei ole riittävä. Lisää tarvitaan, jos hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteistaan tasapainottaa julkista taloutta ja hidastaa valtion velkaantumista.
Hallituksen sopima ja valtiovarainministeriön arvioihin perustava sopeutustarve tälle vaalikaudelle on 6 miljardia euroa.
– Tähän sovittuja toimia edistetään rivakasti. Lisäksi on arvioitava talouden suhdanteen ennustetta, ja mikäli odotettu kasvu on hitaampaa, mitä se näyttää olevan, lisätoimista on kyettävä päättämään, sanoo Orpo.
Lopulliset arviot lisäsopeutustarpeesta hallitus tekee talousennusteiden mukaan, joita on luvassa ensi viikolla sekä valtiovarainministeriöstä että Suomen Pankista.
”Työstä käteen jäävä summa ei pienene”
Julkista taloutta voi sopeuttaa esimerkiksi työn tuottavuuden tehostamisella. Kansalaisia kirpaisevia keinoja ovat veronkorotukset tai leikkaukset eli säästöt.
– Kuten hallitusneuvotteluissakin, on katsottava koko budjettia ja haettava mahdollisia säästökohteita. Mahdollisten verokiristysten osalta me emme aio kiristää työnteon verotusta, linjaa pääministeri Orpo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on nostanut esiin ruuan arvonlisäveron korottamisen. Orpo ei ota kantaa siihen, miten tämä keino sopisi päähallituspuolue kokoomukselle.
– Hallitus käy läpi vaihtoehtoja, kun sen aika on. Kokoomukselle lähtökohta on, että työstä käteen jäävä summa ei pienene, eli ansiotuloverotusta emme kiristä.
Orpo toivoo, että järjestöt neuvottelevat työmarkkinamallista
Torstaina maassa oli laaja lakkopäivä. Ay-liike vastustaa hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työelämäuudistuksia ja vaatii aitoja neuvotteluja. Pääministeriltä ei heru ymmärrystä SAK:lle.
– Pidän valitettavana, että SAK keskiviikkona katkaisi järjestöjen väliset, ilmeisen rakentavasti alkaneet keskustelut, joita mm. julkisen sektorin palkansaajajärjestöt ja työnantajat olisivat olleet valmiita jatkamaan ja syventämään neuvotteluasteelle.
Orpon mukaan työmarkkinaosapuolilla on nyt mahdollisuus osoittaa, että ne kykenevät neuvottelemaan keskenään ja löytämään yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja.
– Toivonkin edelleen, että järjestöt jatkaisivat neuvottelujaan kestävän työmarkkinamallin luomiseksi, hän sanoo.
Artikkelin päivitys päättynyt.