Hallitus haluaa mahdollisuuden sulkea esimerkiksi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitut määräämättömäksi ajaksi eli vaikka koko loppuelämäksi vankilaan.
Nykyisin Suomessa pisin vankeusrangaistus on elinkautinen, joka tuomitaan aina murhasta ja voidaan tuomita joistain erittäin vakavista rikoksista. Elinkautisesta voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden vankeuden jälkeen. Keskimäärin sitä istutaan noin 14,5 vuotta.
Hallitus kaavailee Suomeen uutta rangaistusmuotoa, jossa erittäin vaarallisiksi katsotut vangit saattaisivat periaatteessa joutua istumaan loppuelämänsä vankilassa. Niin kutsuttuun varmuusvankeuteen tuomittu ei pääsisi vapaaksi määräaikaisen tuomionsa istuttuaan, vaan hänen vangitsemistaan voitaisiin jatkaa, jos katsottaisiin, että hän on edelleen vaaraksi muille.
– (Varmuusvankeudessa) on hyvin vahvasti mukana yhteiskunnan suojeleminen tällaiselta erityisen vaaralliseksi katsotulta henkilöltä. Varmuusvankeuteen olisi mahdollista tuomita myös sellaisista vakavista henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvista rikoksista, joissa elinkautinen vankeusrangaistus ei tule kyseeseen, kertoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Mirja Salonen.
Lainsäädäntö pyritään saamaan voimaan tällä hallituskaudella.
"Taustasta ei pitäisi rangaista"
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorin Tatu Hyttisen mukaan on perustavanlaatuisesti ongelmallista pitää ihmistä vangittuna sen takia, että tämä saattaa syyllistyä rikokseen.
– Suomessa on tekorikosoikeus, joka tarkoittaa sitä, että teoista rangaistaan. Kaikki ovat rikosoikeuden edessä samanarvoisia, eikä ihmisten taustasta rangaista, Hyttinen sanoo.
Myös psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri ja Tyksin oikeuspsykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo, että ehdotus on huomattavan ongelmallinen.
– Ymmärrän paineen sen tekemiselle ja voin nähdä sille tietyn pienen pienen roolin suomalaisessa rikosseuraamusjärjestelmässä, mutta on muistettava, että se on järjestely, jonka soveltamisen tulisi olla äärimmäisen tarkkaan harkittua ja niukkaa, Lauerma sanoo.
Oikeusministeriössä ei ole vielä arvioitu, minkälaisia vankeja tai kuinka suurta määrää varmuusvankeus voisi koskea. Hyttisen ja Lauerman mukaan kyse voisi olla joistain kymmenistä ihmisistä. Hyttisen mukaan tällaisen määrän takia ei pitäisi tehdä suuria kriminaalipoliittisia päätöksiä, vaikka vakavia rikoksia uusivat vangit nousevatkin herkästi otsikoihin.
– On riski, että kriminaalipolitiikka kiristyy liikaa tällaisten pistemäisten tekojen takia, Hyttinen sanoo.
"Riskiarviot lähes arpapeliä"
Varmuusvankeudessa vangin vaarallisuutta ja vapautumisen edellytyksiä arvioitaisiin säännöllisin väliajoin. Hallitus haluaa, että väkivaltariskin arviointi olisi jatkossa ylipäänsä suuremmassa roolissa, kun vankien vapauttamista harkitaan.
Myös tätä asiantuntijat arvostelevat. Hyttinen sanoo, että riskiarvioihin tulee suhtautua kriittisesti.
– Väestötasolla pystytään tekemään jotain ennusteita siitä, mikä ennakoi väkivaltakäyttäytymistä, kuten esimerkiksi päihdeongelma. Mutta kun aletaan puhua yksilötasosta, se on lähes arpapeliä.
Lauerman mukaan oikeuspsykiatrit ovat jo nykytilanteessa varsin yksimielisiä siitä, että riskiarvion pitäisi olla vain yksi osatekijä elinkautisvankien vapauttamisessa.
– On sitten oikeusoppineiden asia tehdä ratkaisuja (vapauttamisesta), se ei kuulu lääkärien tehtäviin.
Koskisi ehkä pariakymmentä vankia
Oikeusministeriössä ei ole vielä arvioitu, minkälaisia vankeja tai kuinka suurta määrää varmuusvankeus voisi koskea. Hyttinen ja Lauerma arvioivat, että kyse voisi olla joistain kymmenistä ihmisistä.
– Henkilöitä, jotka sen tarpeessa ovat, on hyvin vähän, ehkä 5–20. Voi sanoa, että he ovat järjestään persoonallisuushäiriöisiä, eli eivät mielisairaita, mutta kuitenkin varsin vakavasti häiriintyneitä. He ovat useimmiten psykopaattisia, eli täysin piittaamattomia muiden ihmisten hyvinvoinnista, Lauerma sanoo.
Hyttisen mukaan parinkymmenen ihmisen takia ei pitäisi tehdä suuria kriminaalipoliittisia päätöksiä tai yleislinjauksia, vaikka vakavia rikoksia uusivat vangit nousevatkin herkästi otsikoihin.
– Aina välistä sattuu niin, että joku vapautuu elinkautisvankeudesta esimerkiksi 14 vuotta istuttuaan ja sitten liki seuraavana päivänä otetaan kiinni, kun on käynyt tappamassa jonkun. Tapaus nousee massiiviseen keskusteluun mediassa, puhutaan, että miten näin voi tapahtua Suomessa. Ja sitten siihen reagoidaan haluamalla kiristää kriminaalipolitiikkaa kautta linjan. On riski, että kriminaalipolitiikka kiristyy liikaa tällaisten pistemäisten tekojen takia, Hyttinen sanoo.
Kovemman rikospolitiikan kaipuu on lisääntynyt myös Yhdysvalloissa. Ylen Uutispodcastissa aiheesta kertoo Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka:
Juttua korjattu 16.12. klo 22.11: Vaihdettu otsikon sana määrätön määräämättömäksi.