Trondheimin hiihtostadionilla auringonnousuun oli vielä muutama tunti aikaa perjantaiaamuna, mutta hiihdon testialueella riitti silti kuhinaa. Miehet nousivat jonossa mäkeä ylös ja laskivat käsikynkässä parittain alas. Näin saatiin verrattua parhaiten eri suksiparien eroja.
Suomen huoltotiimi oli ollut ensimmäisten joukossa, sillä ensimmäiset testit aloitettiin jo kello kuuden jälkeen.
– Aamuyöllä oli helpompaa. Nyt tuohon alkoi tulla jonoa, Teemu Lemmettylä hymähti.
– Ensimmäisenä päästiin ladulle. Nyt on väkeä vähän enemmän. Vuoronumeroita tarvittaisiin, Olli Ohtonen kommentoi vieressä.
Lemmettylä on ollut vuosien ajan Suomen huollon projektipäällikkö, jonka näpeissä on ollut viimeisin tieto voiteista, kuvioista ja kalustosta. Ohtonen tunnetaan Iivo Niskasen kultavalmentajana, mutta hän toimii myös Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön välinehuollon kehittämispäällikkönä.
Kaksikko tietää paremmin kuin hyvin, mitä tälle kaudelle hiihtolajeihin tullut fluorikielto tarkoittaa urheilijoille ja huoltajille konkreettisesti. Testikierroksia tarvitaan useita.
– Riittää ”arbetia”. Tiukka setti on tulossa, voitelupäällikkö Heikki Tonteri totesi ennen sprinttikarsintaa ja kertoi, että ensimmäiset alustavat testit on tehty ennen kello seitsemää.
Sen jälkeen voideltiin suksia kahdeksan pakan verran ja huoltotiimi laski voiteita, kuvioita sekä pintoja. Sen jälkeen alkoivat urheilijoiden alustavat suksitestit.
Suomen huoltotiimi oli sprinttikisassa osittain kartalla, mutta miesten kisasta tuli ohikisa. Suurin ongelma oli suksien pintakuvioinnissa, kun lumisade loppui naisten ja miesten karsinnan välillä.
– Vartti lisää lumisadetta, niin olisimme onnistuneet miehilläkin, Tonteri sanoi ja totesi, että ilman fluoritestausta tilanteeseen olisi ehditty reagoimaan.
– Sukset pitää olla 40 minuuttia ennen karsintaa testauksessa. Kun naisten kisa alkoi, meillä oli miesten sukset fluorimittauksessa. Ei ollut mitään mahdollisuutta reagoida tilanteeseen.
Huoltomiehen ”unelmapäivä” oli karu
Atlantin saderintama saavutti Trondheimin lauantaina. Vielä perjantaina oli kylmää, mutta sen jälkeen kosteus pakkautui ladulle. Kosteuden aiheuttamaa kitkaa vastaan oli monta kymmentä vuotta yksi selkeä ase: fluori. Nyt se on kielletty, eikä selkeää korvaajaa fluorille ole.
Fluorikiellon takia huoltotiimien monien vuosien aikana kerätyt luistodatat heitettiin roskiin. Niillä ei tehnyt enää mitään, sillä kaikki tämän kauden voidetuotteet ovat uusia ja ne on pitänyt opetella ihan alusta saakka.
Alkukauden kilpailut on käyty kovissa pakkasissa, joissa fluorittomien suksivoiteiden ja fluorivoiteiden suhteelliset toimivuuserot ovat pysyneet maltillisina. Sen sijaan lauantaina hiihdettiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin vesikelissä ilman fluorivoiteita. Ja tätä olosuhdetta päästiin testaamaan ensimmäistä kertaa vasta myöhään perjantai-iltana ja aikaisin lauantaiaamuna.
Edessä oli vielä yhdistelmäkilpailu, joten jokaiselle hiihtäjälle pitää voidella useammatkin sukset. Yhdistelmäkilpailupäivä on Tonterin mukaan huoltomiehen ”unelmapäivä”.
– Kauhulla taas odotetaan, mutta se on myös mahdollisuus, Tonteri sanoi.
Kilpailun jälkeen Tonteri myönsi, että päivä olisi voinut parempikin olla. Tiimi oli kartalla vapaan suksissa, mutta perinteisellä oli isoja ongelmia. Pito oli hyvä, mutta sukset eivät luistaneet.
Parhaiten tilanteen kuvasi Iivo Niskanen, joka oli suunnitellut nyppäävänsä eron muihin perinteisen osuudella, mutta sen sijaan hän putosi kärkijoukosta. Hän jäi muista jopa alamäessä.
– ”Pera” (Perttu Hyvärinen) kysyi viimeisen kerran mäen päällä, että mikä on. Sanoin, ettei oikein pysty jauhamaan. Kyllä siinä kaikki oli pelissä, 24:nneksi sijoittunut Niskanen tuskaili ja soimasi itseään liian matalan suksen valitsemisesta.
– Oma virhe. Toinen pari olisi varmaan ollut parempi valinta, vaikka samat voiteet olivat. Toivottavasti se johtui siitä ja huomenna menisi paremmin. Nyt piti vähän kiirettä.
”Jos on taipumusta stressata, niin nyt on stressiä”
Tonteri myönsi, että urheilijoiden vauhdit suorastaan romahtivat, kun suksien pohjiin ei enää saanut laittaa likaa ja kosteutta loistavasti hylkiviä ja samaan aikaan liukkautensa säilyttäviä fluorivoiteita.
– Ainakin puolitoista minuuttia, Tonteri laskeskeli aikaa, joka urheilijoilta olisi fluorivoidelluilla kapuloilla radalla säästynyt.
Naisten kilpailussa tämä tarkoitti matkassa noin 600:aa, miesten kilpailussa noin 700:aa metriä.
– Nyt on saatu uudesta todellisuudesta pintaraapaisu vesikelissä. Fluorittomat tuotteet varmasti kehittyvät, mutta en lähde lupaamaan, että ne fluorivoiteiden parhaita ominaisuuksia saavuttaisivat, Tonteri arvioi.
Suuri osa huippuhiihtäjän suorituskykyä on täydellinen luottamus välineisiin. Sen kanssa on tällä hetkellä monella hakemista ennen kuin tilanne jossain vaiheessa vakiintuu.
– Varmasti vaikuttaa monen urheilijan mielialaan tällä hetkellä, mutta se on persoonakysymys. Jos on taipumusta muutenkin stressata, niin nyt on stressiä.
Päävalmentaja Teemu Pasanenkin muistutti, että tällä kaudella eroja on tullut myös välineillä, ei pelkästään voitelulla.
– Nämä uudet säännöt ovat tehneet sen, että erot ovat olleet isompia eri välineiden välillä, myös muilla mailla. Viikonlopusta toiseen tulee osittain ihan erilaisia tuloksia. Osalla onnistuu ja osalla ei onnistu niin paljon. Erot ovat lisääntyneet.