Paraisten lukio menestyi Suomen pienistä lukioista parhaiten, kun STT julkisti syksyn listauksensa, jossa verrataan lukiopaikan vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja kolmen vuoden kuluttua toteutuneita ylioppilaskirjoitusten tuloksia.
Saaristokaupunkilukioksikin itseään tituleeraavassa, varsinaissuomalaisessa lukiossa on noin 70 opiskelijaa.
Paraisten lukion vararehtori Mira Ruponen-Kuutti iloitsee oman opinahjon menestyksestä.
– Tulos on tietenkin hieno. Menestyminen ei ole lainkaan itsestäänselvyys, mutta tietyt asiat ovat meillä kyllä kohdillaan, hän sanoo.
Ruponen-Kuutti luettelee kolme erityistä asiaa, jotka ovat hänen mielestään siivittäneet lukion vertailulistalla sijalle yksi.
1. Pienuus on hyväksi – opiskelijoita on noin 70
Ryhmäkoot ovat Paraisten lukiossa pieniä, ja jokaisen opiskelijan on mahdollisuus saada henkilökohtaista opetusta ja pyytää tarvittaessa apua.
Lukiossa on toimivia tukiryhmiä ja opiskelijoille pystytään muokkaamaan joustavia ratkaisuja opintojen suorittamiseen.
Vararehtori opettaa lukiossa englantia, ja opettaa sitä kaikille ensimmäisestä kurssista viimeiseen.
Hänen mukaansa siitä seuraa luontevasti, että kolmen vuoden aikana opettaja oppii tuntemaan opiskelijan, sen missä hän tarvitsee apua ja missä hän on jo hyvä.
– Olemme pieni saaristolukio, jossa kaikkien on helpompi pysyä kärryillä yhden opiskelijan koko lukion opintokaaresta sen alusta loppuun, Ruponen-Kuutti summaa.
2. Ammattitaitoiset opettajat ja motivoituneet opiskelijat
Paraisten lukiossa opettajat tuntevat opiskelijat ja opiskelijat tuntevat opettajat. Kanssakäyminen on puolin ja toisin helppoa, kun kaikki tuntevat toisensa.
Opettajien on helpompi hahmottaa kunkin opiskelijan tarpeita. Opettajan työmotivaatio kasvaa, kun työssä saa ja voi keskittyä opettamiseen.
– Opiskelijat ottavat meillä omasta opiskelustaan vastuun ja me opettajat pyrimme tukemaan heitä siinä. Tavoitteet ovat yhteisiä, Ruponen-Kuutti sanoo.
3. Opiskeluilmapiiri on hyvä, ja sitä pidetään yllä
Paraisten lukiossa jokainen tuntuu tiedostavan, että puitteet opiskelulle ovat hyvät, sanoo vararehtori Ruponen-Kuutti.
Opettajien ja opiskelijoiden välille on syntynyt molemminpuolinen kunnioitus, joka ruokkii hyvää ilmapiiriä.
– Pienistä ryhmistä osataan ottaa kaikki irti ja opiskelijoilla on oikeasti mahdollisuus keskittyä opiskeluun. Se rauhoittaa opiskeluilmapiirin.
Ruponen-Kuutti sanoo, että Paraisilla lukiolaiset opetetaan ottamaan vastuuta opinnoistaan alusta alkaen, jotta taito olisi hallussa sitten, kun opinnoissa siirrytään eteen päin.
Kaikissa lukioissa voidaan menestyä, mutta keinot ovat yksilöllisiä
Mira Ruponen-Kuutti tiedostaa, että kaikissa Suomen lukioissa ei ole samaa mahdollisuutta tehdä työtä kuten pienessä lukiossa Paraisilla.
– On selvää, että isot ryhmät tuovat erilaiset haasteet sekä opettajille että opiskelijoille. Menestyksen avaimia pitää aivan varmasti silloin lähteä hakemaan eri paikoista kuin meillä.
Paljon riippuu myös lukioon tulevasta opiskelija-aineksesta.
– Opiskelemisen taidot ovat monenlaisia lukion alussa. Niiden kuntoon saattamiseen pitää kiinnittää huomiota ja keinot pitää keksiä sitten tilanteen mukaan.
Lukion vararehtori Mira Ruponen-Kuutilla on sanansa sanottavana myös Pisa-tuloksista, joista on puhuttu paljon muutaman viikon aikana. On etsitty syitä Suomen huonontuneeseen menestykseen ja kaivettu konsteja paremman tulevaisuuden varmistamiseksi.
Mihin menestyksekkään lukion vararehtori kiinnittäisi huomionsa?
– Itse lähden siitä, että kun opiskellaan, niin fokuksen pitää olla opiskelussa.
Älylaitteiden vuoksi näin ei nykyään aina ole. Jos aina välillä seurataan puhelinta sen sijaan, että keskityttäisiin kokonaisvaltaisesti opetukseen, niin väistämättä se vaikuttaa oppimiseen.
– Vaikka on fyysisesti läsnä oppitunnilla, niin henkisesti ei olekaan. Se ei ole silloin tehokasta opiskeluaikaa. Tämä on minun mielestäni tärkeä asia ottaa huomioon.