Ullanlinnassa reilu vuosi sitten tapahtuneen henkirikoksen uhrin lapsi ja veli katsovat, että tapausta koskeva mediajulkisuus on ollut poikkeuksellisen intensiivistä ja laajaa joulukuusta 2022 lähtien, kertoo Svenska Yle.
Asia käy ilmi käräjäoikeudelle toimitetusta asiakirjasta.
”Mediapaine vaikeuttaa surun käsittelyä entisestään, kun uusia yksityiskohtia murhasta ja rikosoikeudellisesta prosessista on jatkuvasti esillä painetussa mediassa, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa”, kertoo uhrin veli korvausvaatimuksessaan.
Veli vaatii korvauksina kaikkiaan 15 000 euroa. Vaatimus sisältää myös useita muita syitä korvauksiin mediajulkisuuden lisäksi.
Hän itse tai hänen asianajajansa eivät halua kommentoida vaatimusta Ylelle.Uhrin lapset vaativat kukin 45 000 euron korvauksia.
Marraskuussa 2023 alkanut murhaoikeudenkäynti päättyy tänään maanantaina 18. joulukuuta päätöspuheenvuoroihin.
Osa oikeudenkäynnistä on käyty suljettujen ovien takana, mutta joitakin todistajia on kuultu julkisesti.
42 sivua artikkeleita eri medioista
Käräjäoikeudelle toimitetussa aineistossa on kokoelma murhasta kertovia uutisjuttuja vuosien 2022 ja 2023 ajalta. Kokoelma on 42 sivua pitkä ja siinä on mukana uutisia lähes kaikilta suurilta mediayhtiöiltä.
Kokoelmassa on mukana lyhyitä uutisia tapahtumien käänteistä, taustoittavia uutisia epäillystä tekijästä sekä poliisitutkintaan liittyviä uutisia.
Asianajaja ei vastaa kysymykseen, miten uutisjuttujen valinta on tehty. Osa artikkeleista on Ylen julkaisemia.
”Tekijän on pystyttävä ennakoimaan vahingot”
Kysymys siitä, voiko murhaa käsittelevä uutisointi olla peruste rahallisille korvauksille, on monimutkainen.
– Julkisuus voi olla tekijä korvaustasoa määritettäessä. Jos syytetty riitauttaa korvauksen ja läheistä kuullaan oikeudessa, julkisuus tuodaan usein esiin kärsimystä lisäävänä tekijänä, sanoo Emmi Wehka-aho, Henkirikosten uhrien läheiset ry:n neuvova lakimies.
Toisaalta korvaukset uhrin omaisille maksaa murhasta tuomittu, joka ei itse päätä, miten media uutisoi tapauksesta. Aina hän ei voi kuitenkaan tietää etukäteen, kuinka paljon julkisuutta tapaus saa.
Wehka-ahon mukaan tekijän on pystyttävä ennakoimaan teosta koituvat korvaukset.
– On mielenkiintoinen kysymys, onko julkisuutta mahdollista ennustaa. Jos tekijällä tai uhrilla on erityinen asema yhteiskunnassa, pitäisikö tekijän ennakoida julkisuutta ja ottaa siitä vastuu? Wehka-aho pohtii.
”Epäilty murhaaja poikkeaa tyypillisestä tekijästä”
Wehka-aho ymmärtää, miksi Ullanlinnan murhasta epäilty psykiatri sai paljon julkisuutta.
– On yhteiskunnallisesta järkyttävää, jos sosiaali- ja terveydenhuollon luottamustehtävässä oleva henkilö syyllistyy vakavaan rikokseen.
– Epäilty murhaaja poikkeaa tyypillisestä tekijästä sosioekonomisen aseman, asuinalueen, ammatin ja parisuhteen suhteen. Epäilty teko ei tässä tapauksessa vastaa tyypillistä, korkeintaan muutamaan uutisotsikkoon johtavaa henkirikosta, Wehka-aho sanoo.
Mediajulkisuus on vaikuttanut tuomioihin ennenkin
Ei ole olemassa tilastoa siitä, kuinka yleistä on, että käräjäoikeus huomioi rikosten saaman julkisuuden korvausta määrätessään. Aivan harvinaista se ei kuitenkaan ole.
Tapauksessa, jossa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen murhasta vuonna 2020 syyntakeettomana, julkisuus mainitaan yhtenä perusteena lähiomaisille maksettavalle korvaukselle.
Sekä uhrin äidin että uhrin lapsen tapauksessa käräjäoikeus toteaa, että julkisuus on pahentanut heidän kokemaa kärsimystään. Äiti sai korvauksia 8 000 euroa ja lapsi 15 000 euroa, mutta summia pienennettiin neljänneksellä, koska murhaaja todettiin syyntakeettomaksi.
Kyseisen tapauksen tuomiosta ei selviä yksityiskohtaisemmin, kuinka julkisuus on vaikuttanut korvausten suuruuteen. Oikeus toteaa vain, että media on pahentanut kärsimystä.
”Kyse on siitä, miten uutiset kirjoitetaan ja uhria kuvataan”
Lakimies Emmi Wehka-aho sanoo, että henkirikosten uhrien omaiset kokevat median uutisoinnin usein raskaaksi.
– Uutiset tuovat usein saman asian esiin uudestaan ja uudestaan. Heti rikoksen tapahtumisen jälkeen, kun syyte on nostettu, ja kun käräjäoikeus sekä hovioikeus käsittelevät asiaa. Ja lisäksi tapauksesta voidaan uutisoida myös näiden välillä.
Jotkut omaiset myös pitävät tärkeänä sitä, että rikoksesta uutisoidaan.
– Kyse on siitä, miten uutisartikkelit kirjoitetaan ja kuinka uhria kuvataan. On neutraalimpaa kuvata ”Ullanlinnan murhan” kaltaista tapausta kuin keskittyä uhriin itse rikosta kuvattaessa, Wehka-aho sanoo.