Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheet sotilasyksiköiden lisäämisestä Suomen rajan tuntumassa kiinnosti sunnuntaina medioissa eri puolilla maailmaa.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että Putin käsitteli yksittäistä maata koko Naton kontekstissa.
– Se on ehkä nyt jonkinlainen uutuus tai tuore ulottuvuus tässä Ukrainan vastaisessa sodassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Putin varoitti Rossija 1 -televisiokanavan haastattelussa, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle.
Venäjän presidentti väitti, että Kreml päätti perustaa sotilaspiiri maan luoteisosiin vastaukseksi siihen, että Suomi liittyi sotilasliittoon.
– Ei meillä ollut ongelmia [Suomen kanssa], mutta nyt niitä tulee, koska perustamme Leningradin sotilaspiirin ja keskitämme sinne tietyn määrän sotilasyksiköitä, Putin sanoi.
Lassilan mukaan Putinin haastattelu ei anna viitteitä siitä, että Venäjä hyökkäisi Nato-maahan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, sikäli kun sen sotilaalliset voimat on sidottu suurelta osin Ukrainaan todennäköisesti vuosiksi eteenpäin.
– En pitäisi sitä kovin realistisena, että Venäjä sotilaallisesti hyökkäisi Nato-maahan.
Putin väitti, että Venäjä ei hyökkäisi Nato-maihin
Putinin ilmoituksesta sotilasyksiköiden lisäämisestä Suomen rajan tuntumaan ovat uutisoineet esimerkiksi amerikkalainen CNN, saksalainen Welt ja ruotsalainen Dagens Nyheter, vaikka Venäjän armeijan muutoksista kerrottiin jo tammikuussa.
– Tämähän ei ole mikään uusi asia, vaan se on ollut esillä lähes vuosi sitten, Lassila sanoo.
Lassila arvioi, että ulkomailla ei ehkä tiedetty Venäjän suunnitelmista tai ne oli unohdettu kuukausien kuluessa.
Tammikuussa Venäjä ilmoitti armeijan vahvistamisesta Suomen rajan tuntumassa ja suunnitelmista muuttaa nykyinen läntinen sotilaspiiri Moskovan ja Leningradin sotilaspiireiksi sekä muodostaa Karjalaan armeijakunta.
Lassilan mukaan Venäjä toimet ovat vielä abstrakteja ja niistä on vain suunnitelmat. Hänestä vaikuttaa, että Leningradin sotilasyksikön perustaminen on paljon puhuttu konkreettinen vastaus Venäjältä siihen, että Suomi liittyi Natoon.
Venäjä varoitti huhtikuussa tekevänsä vastatoimia Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi.
Asiantuntija uskoo, että voi mennä pitkän aikaa, ennen kuin nähdään todellista joukkojen lisäystä alueella.
Lassilan mukaan joko presidentinhallinto tai Putin itse näki tarvetta astua esiin torstain nelituntisen mediashow'n jälkeen. Asiantuntijan mukaan televisiospektaakkeli oli harvinaisen sekava kokonaisuus.
– Se, mitä hän puhui torstaina, ei ehkä nähty riittävän. Hän halusi pitää jonkinlaisen haastattelun, arvioi Lassila.
Hän arvioi, että haastattelua ei annettu Suomen takia vaan Venäjän johto halusi terävöittää vielä turvallisuuspoliittista tilannetta.
Onko kyseessä vastaus russofobiaan?
Amerikkalainen CNN muistutti, että Suomen liittyminen Natoon oli Putinille kova isku. Lisäksi se merkitsi muutosta Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristöön, koska Suomen Nato-jäsenyyden myötä sotilasliiton Venäjän vastainen raja piteni noin 1 300 kilometriä.
Samaa mieltä on Lassila, jonka mukaan Putin kommentoi todella odotuksien mukaisesti Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Selitys on yksinkertaisesti se, että se on erittäin kirvelevä strateginen tappio.
Saksalainen Welt taas näkee, että Venäjä presidentti tekee kaikkensa estääkseen Naton laajentumisen Venäjän rajoilla. Myös hyökkäys Ukrainaan oli yksi keino estää Venäjän naapurimaan liittyminen Natoon, Welt kirjoittaa.
Suomi liittyi sotilasliittoon huhtikuussa.
Marraskuussa Venäjä aloitti hybridioperaation, jonka aikana se on ohjannut turvapaikanhakijoita Suomen rajalle.
Saksalaisen Weltin mukaan Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat jännittyneet äärimmilleen.
Myös ruotsalainen Dagens Nyheter kirjoittaa, että jännitteet Suomen itärajalla ovat lisääntyneet Suomen Nato-jäsenyyden ja Venäjän hybridioperaation myötä.
DN:n haastattelema puolustusalan asiantuntija Jörgen Elfving uskoo, että Venäjä käyttää nyt kaikkia keinoja ”näpäyttääkseen Suomea”.
Elfvingin mukaan Venäjä näki Suomen liittymisen sotilasliittoon venäläisvastaisena eleenä, eräänlaisena russofobiana.
– Venäjällä on uudenlainen mahdollisuus käyttää russofobiaa poliittiseen vaikuttamiseen rajojen sulkemisen myötä, sanoo Lassila.
Venäjä on käyttänyt russofobiaa propagandassaan aiemminkin. Lassila arvioi, että moni poliittisesta johdosta aidosti uskoo russofobian olevan totta.
Näin Putinin puhe arvioitiin Venäjällä
Venäläismediassa painotettiin sunnuntaina Putinin sanoneen, että Venäjän oli pakko tehdä päätös joukkojen keskittämisestä Suomen rajan tuntumaan Naton laajenemisen vuoksi.
Lassilan mukaan hän huomasi venäläismedioissa neutraalin asenteen sotilaspiirin perustamiseen.
– Esimerkiksi Rossiskaja Gazetassa oli uutisoitu yllättävän neutraalisti, ja siellä ei kirjoitettu lainkaan Suomelle koituvista ongelmista, sanoo Lassila.
Lassilan mukaan sama lehti toisti Venäjän johdon propagandan siitä, että Suomi menetti suvereniteettinsa nyt Yhdysvalloille.
Sen sijaan oppositiomedia Radio Svoboda korosti sitä, että Venäjä haluaa neuvotella Naton kanssa jonkinlaisen sopimuksen, tuoden jutussa esille Putinin kielteiset huomiot Suomen Nato-jäsenyydestä.
Valtiollinen media Ria painotti Putinin arvostelleen presidentti Joe Bidenia.
Biden varoitti joulukuun alussa, että Venäjä voisi hyökätä Nato-maahan, mikäli Putin voittaa sodan Ukrainassa. Bidenin sanat oli osoitettu senaattoreille, sillä Yhdysvaltain presidentti yritti painostaa kongressia hyväksymään muiden muassa Ukrainalle annettavan 100 miljardin euron tukipaketin.
Putin sanoi sunnuntaina haastattelussa Bidenin puhuneen ”hölynpölyä”, kun tämä väitti, että Venäjä voisi hyökätä Nato-maahan.
Voit keskustella aiheesta 19.12. klo 23.00 saakka.