Suomessa asuvat venäläiset ja kaksoiskansalaiset ovat perustamassa yhdistystä, jonka tavoite on saada itäraja auki. Aktiivit haluavat Suomen ja Venäjän välisen rajan auki, jotta venäläisten yhteydenpito sukulaisiin onnistuisi.
Kysyimme asiantuntijoilta, mitä yhdistyksestä pitäisi ajatella, ja voiko Venäjä käyttää sitä Suomen vastaisessa propagandassaan.
Yhdistyksen perustamisesta kertovassa tilaisuudessa puhunut Karina Terekhova syytti Suomen hallitusta lakien rikkomisesta rajansulkemispäätöksessä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Sinikukka Saaren mukaan suomalaisten viranomaisen syyttäminen voi näyttää monen suomalaisen mielestä erikoiselta, kun Venäjä käy samaan aikaan laitonta sotaa Ukrainassa.
Saari muistuttaa siitä, että tuleva yhdistys ei edusta kaikkia suomenvenäläisiä.
– Ei tietenkään voi yleistää, että kaikki suomenvenäläiset ovat tätä mieltä. Mielenosoittajien parissakin on erilaisia näkemyksiä esimerkiksi Venäjän poliittisen johdon roolista.
Tutkimusjohtajan mukaan yksi Venäjän poliittisista päämääristä on ristiriitojen ja vastakkainasettelun lietsominen Suomessa. Hän ei silti usko, että uusi yhdistys olisi ”Kremlin operaatio”.
Saaren mukaan yhdistyksen perustaminen ajamaan rajan avaamista on myös hyvä asia.
– Sehän on rakentava tapa tuoda esille omia huolenaiheita. Yhdistyksen perustaminen on hyvin suomalainen tapa vaikuttaa yhteiskunnallisesti, Saari sanoo.
Lappeenrannassa osoitettiin sunnuntaina mieltä itärajan sulkemisen takia. Paikalla oli 50–60 rajan avaamista vaativaa ihmistä, joista valtaosa oli Suomessa asuvia venäläisiä ja kaksoiskansalaisia.
– Osa mielenosoittajista näkee itsensä uhreina, eivätkä he ymmärrä laajempaa poliittista kontekstia, Saari toteaa.
Rajan sulkeminen oli suuri järkytys suomenvenäläisille
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professori Olga Davydova-Minguet sanoo, että kaikki suomalaiset eivät ehkä ymmärrä, miten suuri järkytys rajan sulkeminen on ollut suomenvenäläisille.
Professorin mukaan monet suomenvenäläiset kokevat, että heiltä viedään oikeus poistua Suomesta tai viettää perhe-elämää.
Aiemmin Suomessa asuvat venäläiset ovat olleet sillä tavalla etuoikeutettuja, että Venäjän rajan yli kulkeminen on ollut helppoa ja vaivatonta. Lisäksi Venäjällä asioiminen on ollut vuosikymmenien ajan hyväksyttyä Suomessa. Sen on katsottu edistävän taloutta ja sosiaalista kanssakäymistä.
Sodan myötä rajan sulkeminen on yleisesti hyväksytty. Nyt rajan avaamista vaativien motiiveja saatetaan epäillä Venäjää myötäileviksi.
Professori Davydova-Minguet muistuttaa kuitenkin siitä, että maailma on muuttunut paljon viimeisen 30–40 vuoden aikana. Hän käyttää termiä ylirajaisuus. Perheet eivät asu enää vain yhdessä maassa. Esimerkiksi monella itäsuomalaisella perheellä on nykyisin perheenjäseniä myös Venäjän puolella rajaa.
Cultura-säätiö: Uuden yhdistyksen toimintaan saatetaan pyrkiä vaikuttamaan Venäjältä
Venäjänkielisten kotoutumista Suomeen valtion rahoituksella edistävän Cultura-säätiön johtaja Sani Kontula-Webb kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että uusi yhdistys perustetaan venäläisille ja kaksoiskansalaisille.
– Yhdistyksellä vaikuttaisi olevan kokoonpanoltaan ihan uudenlainen tulokulma. Se kertoo siitä, että halutaan keskittyä ajamaan nimenomaan sellaisten ihmisten asiaa, joita rajan sulkeminen koskettaa, hän sanoo.
Suomessa toimii jo ennestään monia venäjänkielisiä yhdistyksiä, joissa tehdään edunvalvontaa tai edistetään venäjänkielistä kulttuuria sekä kielen osaamista. Niihin saattaa kuulua myös Virosta, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä kotoisin olevia venäjänkielisiä ihmisiä.
– Muilla yhdistyksillä ei ole samanlaista agendaa. Esimerkiksi suurin järjestö Venäjänkielisten keskusliitto ei ole esittänyt vaatimuksia avata raja, kertoo Kontula-Webb.
Uuden yhdistyksen toimintaan saatetaan pyrkiä Kontula-Webbin mukaan vaikuttamaan myös Venäjältä käsin.
– Täytyy ymmärtää, että sellaisia mahdollisuuksia on, eikä järjestö pysty vaikutuksia yksinään estämään.
Kontula-Webb muistuttaa, että venäläinen informaatiokenttä on hyvin laaja ja asioista voidaan puhua eri painotuksin. Uudesta yhdistyksestä on Kontula-Webbin mukaan uutisoitu jo myös Venäjällä.
– Olen nähnyt uutistoimisto Tassin jutun, jossa tuotiin esiin samoja tosiasioita kuin Ylen julkaisemassa uutisessa.
Cultura-säätiön johtaja pohtii myös, että yhdistyksen toiminta saattaa johtaa täysin epätoivottuun tulokseen. Jos tietty väestöryhmä vastustaa Suomen edun mukaisesti tehtyä hallituksen päätöstä, se voi johtaa keskustelun polarisoitumiseen asian ympärillä, hän sanoo.
– Rajan sulkeminen voi olla kova paikka ja vaikeasti hyväksyttävä asia. Sen äänekäs vastustaminen voi kuitenkin vahvistaa joidenkin suomalaisten jo muutenkin olemassa olevia ennakkoluuloja Suomen venäjänkielisiä kohtaan.
Suomenvenäläiset vastustivat itärajan sulkemista aiemminkin osoittamalla mieltä kuukausi sitten Helsingissä.