Terroristijärjestö Hamas hyökkäsi lokakuun 7. päivänä Israeliin. Hyökkäys johti Israelin asevoimien massiiviseen operaatioon Gazassa, Hamasin hallitsemalla palestiinalaisalueella.
Taistelut ovat vaatineet lyhyessä ajassa tiettävästi yli 19 000 ihmisen hengen, ja Israel on pakottanut valtaosan Gazan väestöstä lähtemään kodeistaan.
Eräät ihmisoikeusjärjestöt ja palestiinalaisorganisaatiot katsovat, että Israel on syyllistynyt kansanmurhaan ja että sen johto pitäisi siksi asettaa syytteeseen Kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa ICC:ssä.
Kolme palestiinalaisten ihmisoikeusjärjestöä jätti asiaa koskevan vetoomuksen ICC:lle marraskuun alussa. Lisäksi eräät Gazassa ja Yhdysvalloissa asuvat yksityishenkilöt yhdessä ihmisoikeusjärjestöjen kanssa ovat nostaneet Yhdysvaltain johtoa vastaan syytteen, koska Yhdysvallat ei syytteen nostajien mielestä ole estänyt kansanmurhaa.
Keskeinen säädös on YK:n yleissopimus
Kansanmurhista säädetään YK:n vuonna 1946 hyväksymässä päätöslauselmassa, jonka perusteella on laadittu ”Yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi”. Suomen laissa ei siis käytetä termiä ”kansanmurha”, vaan nimike on ”joukkotuhonta”.
Yleissopimuksen vanhahtavassa tekstissä joukkotuhonnalla tarkoitetaan ”tekoa, joka tähtää jonkin kansallisen, etnillisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämiseen tässä sen ominaisuudessa joko kokonaan tai osittain”.
Joukkotuhonta voi YK:n määritelmän mukaan olla ryhmän jäsenten tappamista tai vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttamista ryhmän jäsenille. Se voi myös olla ryhmän elinehtojen tahallista huonontamista tarkoituksena aikaansaada sen fyysillinen hävittäminen joko kokonaan tai osittain. Lisäksi joukkotuhonta voi olla toimenpiteiden toteuttamista, joiden tarkoituksena on syntyväisyyden ehkäiseminen ryhmän piirissä tai lasten pakollista siirtämistä ryhmästä toiseen.
Olennainen seikka: mikä on tekijän aikomus?
Asiantuntijoiden mukaan keskeistä kansanmurha-syytösten yhteydessä on tekijän aikomus. Onko Israelin aikomuksena hävittää tietty osa Gazan väestöstä osittain tai kokonaan?
Kansanmurhasta epäillyn valtion tai järjestön toiminnan varsinaista motiivia on usein vaikea todentaa.
Selviäkin tapauksia on. Esimerkiksi natsi-Saksa syyllistyi kansanmurhaan murhatessaan juutalaiset valtaamillaan alueilla ja tavoitellessaan kaikkien juutalaisten tuhoamista.Sen sijaan liittoutuneet eivät syyllistyneet Dresdenin massapommituksessa toisen maailmansodan lopulla Saksassa kansanmurhaan, sillä heidän tarkoituksenaan ei ollut kokonaisen kansanryhmän hävittäminen. Ruandassa vuonna 1994 taas hutu-heimon jäsenet syyllistyivät kansanmurhaan tappaessaan 800 000 tutsi-heimon jäsentä ja maltillista hutua.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi toteaa, että Gazassa ei ole teknisesti ottaen käynnissä kansanmurha. Hänen mukaansa ei voida sanoa, tai ainakaan osoittaa, että Israelin motiivina olisi kansanryhmän hävittäminen kokonaan.
Myöskään ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ei ole toistaiseksi tullut siihen tulokseen, että Gazan pommituksissa olisi kyse kansanmurhasta. Amnesty toteaa, ettei sillä ole todisteita Israelin nimenomaisesta tarkoituksesta tuhota ihmisryhmää. Amnesty muistuttaa, että se kerää jatkuvasti tietoja Gazan tapahtumista, ja sen kanta kysymykseen voi muuttua.
Palestiinalaispiireissä on nostettu esiin Israelin presidentin Isaac Herzogin lokakuussa pitämä puhe, jossa hän syytti kaikkia palestiinalaisia Hamasin toiminnan sallimisesta.
– Koko kansakunta siellä on syyllinen. Puhe, etteivät siviilit olisi tienneet [Hamasin teoista] tai olleet osallisia, ei pidä paikkaansa, Herzog sanoi.
Hänen mukaansa palestiinalaiset olisivat voineet tehdä Hamasia vastaan vallankumouksen ja estää sen hirmuteot Israelissa.
Israelin on myös epäilty aikovan pakkosiirtää koko Gazan väestön Egyptiin.
Muita rikoksia
Sekä Martti Koskenniemi että Amnesty pitävät mahdollisena, että Israelin toiminta täyttää muiden sotarikosten tai ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tunnusmerkistön.
Amnesty on jo vuosien ajan syyttänyt Israelia apartheid-politiikasta, eli rotuerottelupolitiikasta, palestiinalaisia kohtaan. Israel on niin tässä kuin aiemmissakin sodissa pommittanut siviilien asuttamia alueita summittaisesti ja estänyt humanitaarisen avun. Gazaa on pidetty vuosien ajan saarrettuna.
Hamas-järjestöä puolestaan voidaan pitää syyllisenä siviilien surmaamiseen ja heidän laittomaan sieppaamiseensa panttivangeiksi.
Amnesty muistuttaa, että kansainvälisen oikeuden loukkausten välillä ei ole hierarkiaa. Kansanmurha, ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset ja sotarikokset ovat kaikki tekoja, jotka on tuomittava ja jotka kansainvälisen yhteisön tulisi pyrkiä estämään.
Lisää aiheesta:
Time: Is What’s Happening in Gaza a Genocide? Experts Weigh In
Juttuun korjattu 22.12. klo 15.10, että Gazan sota on vaatinut tiettävästi 19 000 ihmisen hengen. Luku perustuu Hamasin alaisuudessa toimivan Gazan terveysministeriön ilmoitukseen, eikä sitä ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.