Kuljemme mutaista polkua metsän siimeksessä. Ylitämme pienen solisevan joen ja lähdemme nousemaan seuraavaa harjua. Varhaisaamun ilma on raikasta, linnut sirittävät jossain korkealla puiden oksistoissa.
Tämä on Kenian suurin yhtenäinen metsäalue, Mau Forest. Olemme matkalla Sasimwanen kylään, jossa vielä reilu kuukausi sitten asui yli 700 Ogiek-alkuperäiskansan ihmistä. Muutama heistä on oppaanamme.
He ovat luvanneet ohjata meidät kylää vartioivien metsänvartijoiden ohi.
– Kylän alue on suuri ja vartijat laiskoja. Pystymme kyllä viemään teidät kylään ja takaisin turvallisesti, rauhoittaa pientä joukkoamme johdattava Fred Ngusilo.
Nousemme hikisinä ja hengästyneinä harjulle.
Sasimwanen kylä on kuin pala paratiisia.
Harmaita lauta-aitoja, pieniä peltoja ja karja-aitauksia, lampaiden tasaiseksi syömää nurmikkoa.
Metsänvartijoita ei näy. Pujahdamme aidan raosta Fred Ngusilon isoisän talolle.
Tai oikeastaan pelkälle pihamaalle.
Talo on poltettu ja romahdutettu kasaan.
Viranomaiset tuhosivat 69-vuotiaan Kotioko Ngusilon ja hänen perheensä kodin.
”Ennemmin kuolen kuin jätän kotini”
Fred Ngusilo kertoo, että Sasimwanen kylään hyökkäsi marraskuun neljäntenä päivänä yli 200 poliisia ja Kenian metsähallituksen vartijaa.
– He aloittivat tuhotyönsä isoisäni talolta. Hän on kylän puheenjohtaja. Perhe käskettiin ulos, talo sytytettiin tuleen, ja mitä tuli ei tuhonnut, sen poliisit hakkasivat palasiksi, Ngusilo kertoo.
69-vuotias Kotioko Ngusilo kiertää kotinsa raunioita varovaisin askelin. Tässä oli lasten huone, tässä isoäidin makuuhuone, tässä olohuone, hän viittoilee.
Poliisit kertoivat Kotiokolle ja hänen perheelleen, että heidän on lähdettävä kylästä ja poistuttava Mau Forestin alueelta kokonaan. Eikä takaisin olisi tulemista.
– Minut saavat tappaa, jos haluavat että jätän kotini. Vaimo ja pienemmät lapset ovat nyt sukulaisten luona, mutta minä asun metsässä ja pidän huolta lehmistäni, jotka laiduntavat siellä, Kotioko Ngusilo kertoo.
Katso alta, kun Sasimwanen kyläläiset kertovat kotiensa ja kyläkoulunsa tuhoamisesta:
Afrikka haluaa muuttaa metsiensä hiilinielut rahaksi
Kenian presidentti William Ruto haluaa, että Kenia on Afrikan vihreän siirtymän etulinjassa. Yksi keskeinen osa hänen suunnitelmiaan on jäljellä olevien suurien metsäalueiden suojeleminen.
Metsät ovat tärkeitä pohjaveden lähteitä, mutta myös valtavia hiilivarastoja. Afrikan metsiin on sitoutunut enemmän hiiltä kuin Amazonasin sademetsään.
Nyt näistä hiilinieluista on tulossa oleellinen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Monien afrikkalaisten mielestä kehittyneiden maiden suurien saastuttajien on oltava valmiita maksamaan Afrikan metsien tarjoamasta hiilensidonnasta.
Hiilivarannot on aika muuttaa rahaksi.
Kenian presidentti William Ruto on piirtänyt kuvaa tulevaisuudesta, jossa Kenian ja koko Afrikan valtavaa ulkomaanvelkaa voitaisiin kuitata hiilensidonnasta saatavilla tuloilla.
Pelimerkit ovat isoja, ja siksi otteet voivat olla kovia. Syyskuun viimeisenä päivänä presidentti Ruto ilmoitti, että hallitus aikoo tyhjentää kaikki Kenian kymmenen merkittävintä metsää ”tunkeutujista”. Eli ihmisistä.
– Metsien suojelemisesta ei enää neuvotella. Teemme kaikkemme suojellaksemme metsämme. Tunkeutujat poistetaan, presidentti Ruto sanoi the Citizen-verkkolehden mukaan.
”Katsoin sivusta, kun poliisit polttivat taloni”
Fred Ngusilo kuvasi aidan raosta, kun metsänvartijat ja poliisit polttivat hänen isoisänsä taloa.
– Kuulin myös, miten he kysyivät kylän lapsilta minun taloni sijaintia. Juoksin kotiin, mutta en ehtinyt pelastaa sieltä mitään, Ngusilo kertoo.
Fred Ngusilo piiloutui maissipeltoon ja katseli sieltä, kun poliisit sytyttivät hänen kotinsa palamaan.
– Vaimoni pyysi poliiseja odottamaan, että hän olisi saanut tavaroitamme turvaan, mutta he eivät suostuneet. Talon jälkeen he polttivat myös keittiökatoksen, vessan ja kanalan.
– En voinut tehdä muuta kuin katsoa kaukaa. Poliisit olivat kuulleet, että olin kuvannut heitä. He olisivat varmasti pidättäneet minut, Fred Ngusilo kertoo.
Sasimwanen kylä sijaitsee parikymmentä kilometriä pitkällä ja pari kilometriä leveällä harjulla. Viivymme kylässä pari tuntia, emmekä näe yhtään ehjää rakennusta.
Arabiyhtiö haalii Afrikan metsiä
Kenian hallitus teki noin viikkoa ennen ogiekien häätöjen alkamista alustavan yhteistyösopimuksen arabiemiraattilaisen Blue Carbon -yhtiön kanssa. Sopimuksen sisältö ei ole julkinen, mutta sen tarkoituksena on siirtää Blue Carbonille oikeuksia Kenian suojeltujen metsien hiilivarastoihin.
Blue Carbon on solminut samanlaisia sopimuksia muun muassa Liberian, Sambian, Tansanian ja Zimbabwen kanssa.
Liberiassa Blue Carbonin hallintaan on siirtymässä suojelumetsiä, joiden pinta-ala on yhteensä kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Zimbabwessa sopimus koskee peräti viidennestä maan pinta-alasta.
Liberiassa Blue Carbon on saamassa 30 vuoden yksinoikeuden hiilikrediittien tuottamiseen.
Ajatuksena on, että Blue Carbon voi Afrikan metsien hiilivarastoja vastaan luoda niin sanottuja hiilikrediittejä, joita se sitten myy valtioille tai yrityksille. Metsään sitoutunutta hiilitonnia vastaan voi krediitin ostaja saada oikeuden hyvittää tai kompensoida vastaavan määrän ilmastopäästöjä.
Tällä hetkellä näitä niin sanottuja suojelukrediittejä voivat ostaa päästöjään kompensoivat yritykset vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla. Myös suomalainen kuluttaja voi siis päätyä kompensoimaan esimerkiksi omia lentopäästöjään Mau Forestin suojelun perusteella.
Dohan ilmastokokouksessa keskusteltiin siitä, voisiko näitä suojelukrediittejä ottaa osaksi virallista valtioiden välistä hiilimarkkinaa, mutta asiasta ei päästy sopuun.
Monet afrikkalaiset näkevät tämän kaupankäynnin uudenlaisena kolonialismina, hiilikolonialismina. Syytöksen mukaan Blue Carbonin kaltaiset välittäjäyritykset hyödyntävät Afrikan metsiä omaksi edukseen ja mahdollistavat kehittyneiden maiden jatkuvan ilmastopäästöjen tuottamisen.
”Me olemme tämän metsän parhaita suojelijoita”
Poltettujen kotiensa rauniolla kyläläiset vakuuttavat, että he eivät ole uhka metsälle:
Läheisessä Nakurun kaupungissa toimistoaan pitävän Ogiekien kehitysohjelman OPDP:n johtaja Daniel Kobei myöntää, että laajeneva maatalous ja karjan laiduntaminen uhkaavat Mau Forestia.
– Myös Sasimwanen kyläläiset ovat perustaneet pieniä viljelyksiä ja pitävät lehmiä ja vuohia, jotta voivat maksaa lastensa koulumaksut. Mutta he pysyvät oman kylän alueella, eikä heillä ei ole mitään tekemistä metsän tuhoutumisen kanssa, Daniel Kobei vakuuttaa.
Margaret Masieku viljelee Sasimwanen kylässä maissia, papuja ja porkkanoita noin puolentoista hehtaarin pellolla.
Ogiekien kehitysohjelma haastoi marraskuussa Kenian metsähallituksen oikeuteen Sasimwanen kylän häädöistä. Paikalliset oikeusistuimet totesivat häädöt laittomiksi.
Mutta kylässä mikään ei muuttunut. Parikymmentä metsänvartijaa on leiriytynyt kylän toiselle, vielä pystyssä olevalle koululle. Heidän tehtävänsä on estää niin kyläläisten kuin toimittajien pääsy kylälle.
Vältämme vartijat täpärästi paluumatkalla ja kuulemme, että he olivat tulleet Fred Ngusilon talolle hetki lähtömme jälkeen. Ngusilo saattaa meidät autollemme ja lähtee takaisin kotikylään.
– Pellot ja eläimet ovat siellä, minun on pidettävä niistä huolta. Sasimwane on kotimme, meillä ei ole muuta paikkaa.
Viranomaiset polttivat Sasimwanen talot, mutta monet asukkaista yöpyvät lähimetsissä ja tulevat salaa hoitamaan lampaitaan ja lehmiään.
Evans Maneno vastaa yli 3000 neliökilometrin suuruisen Mau Forestin suojelusta.
”Laittomien asukkaiden pitää poistua metsästä”
Kenian metsähallituksen KFS:n paikallisjohtaja Evans Maneno puhuu hiljaisella ja pehmeällä äänellä konttorissaan, Nakurun kaupungissa. Mutta viesti on kova.
– Tehtävämme on suojella metsää. Jos siellä on ihmisiä asumassa laittomasti, heidän on lähdettävä, Evans Maneno sanoo.
Evans Maneno väittää, että ogiekit lähtivät Sasimwanen kylästä vapaaehtoisesti ja olivat mukana tuhoamassa asumuksiaan.
Oikeuden antamia päätöksiä, joiden mukaan häädöt ovat laittomia, Maneno ei halua kommentoida. Mutta hän vakuuttaa, että tarvittaessa häädöt jatkuvat.
– Turvaamme Mau Forestin tulevaisuuden. Jos metsässä vielä on laittomia asukkaita, heidän täytyy poistua sieltä.
”Alkuperäiskansat on otettava mukaan suojeluun”
Ogiekkien kehitysohjelman johtaja Daniel Kobei vakuuttaa, että metsien suojelu on tehokkainta silloin, kun alkuperäisasukkaat ovat mukana sen toteuttamisessa.
Kobein mielestä hiilikompensaatiokauppaa Kenian hallituksen ja Blue Carbonin kanssa suunnittelevien pitää vaatia, että myös ihmisoikeudet otetaan huomioon.
– Alkuperäiskansojen pitäisi saada reilu osuus hiilivarastojen tulevista tuotoista. Sasimwanen asukkaiden pitää päästä palaamaan kyläänsä ja heidän kotinsa pitää rakentaa uudelleen, Daniel Kobei vaatii.
Katso videolta, mitä kyläläiset ajattelevat tulevaisuudestaan: