Suomen pankki ja valtiovarainministeriö maalaavat tämänpäiväisissä ennusteissaan synkän kuvan Suomen taloudesta.
Talous on taantumassa, eikä valoa näy kuin vasta ensi vuoden lopulla, arvioi Suomen Pankki (SP) ennusteessaan. Valtiovarainministeriö (VM) heikentää arvioitaan Suomen talousnäkymistä tuoreessa ennusteessaan, vaikka se onkin Suomen Pankkia valoisampi.
Keskuspankin mukaan Suomen talous kutistuu tänä ja ensi vuonna. VM ennustaa, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,7 prosenttia. Vielä lokakuussa ministeriö ennusti ensi vuodelle hiukan runsaan prosentin kasvua.
Hallituksen piirissä lukuihin oli jo osattu varautua. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesikin tänään viestipalvelu X:ssä, etteivät nykyiset toimet tule riittämän velkakehityksen kuriin laittamiseksi.
– Hallitus on aloittanut uusien ratkaisujen etsimisen. Kaikki keinot ovat pöydällä. Päätöksiä tehdään viimeistään kevään kehysriihessä, Orpo kirjoitti.
Purra: Sopeuttamistarve voi olla jopa 1,5 miljardia
Hallitus on aiemmin sopinut kuuden miljardin euron sopeutuksesta tälle vaalikaudelle. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan lisäsopeutusta tarvitaan sekä leikausten että veronkiristysten muodossa.
– Vähintään 500 miljoonasta puolentoista miljardiin, Purra linjaa sopeuttamistoimien mittakaavaa.
– Tämä ennuste toivottavasti avaa niidenkin ihmisten silmiä, joiden silmät eivät vielä ole auki.
Purran mukaan tammikuussa alkaakin ”hallitusneuvotteluiden talouspöytä numero kaksi”, jossa pohditaan ja etsitään tehokkaita toimia, jotka ovat myös poliittisesti yhteensovitettavissa.
Myös opetusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) myöntää, että hallitus saattaa joutua tekemään lisätoimia jo päätetyn kuuden miljardin euron päälle.
– Me olemme valmiita katsomaan tätä tilannetta nyt sillä vakavuudella, mitä se tarkoittaa. Mutta en lähde nyt tässä vaiheessa vielä lyömään lukkoon sitä, mikä mittakaava on.
Selvää Henrikssonin mielestä on se, että lisäsopeutukset eivät voi olla pelkkiä leikkauksia, vaan myös veronkorotukset on nostettava pöydälle.
– Tämä leikkaaminen, mitä nyt on tehty, se on jo ollut varsin hankalaa. Ja me tiedämme, että on pidettävä huolta myös siitä, että kotitaloudet pysyvät mukana ja että jokaisella on ruokaa pöydällä.
Vain palkkavero suojassa kiristyksiltä
Hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei kokonaisveroaste nouse tällä vaalikaudella.
Viime vuonna veroaste oli 43 prosenttia ja valtiovarainministeriö arvioi sen laskevan noin 40 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, joten pelivaraa on noin kolmen prosentin verran.
Purran mukaan kokonaisveroasteen laskua onkin nyt hidastettava.
– Juuri tähän olen itse viitannut viime päivinä ja viikkoina, kun olen näistä veroratkaisuista puhunut. Me emme halua kiristää kokonaisveroastetta, mutta meillä tosiaan on liikkumanvaraa tällä hallituskaudella.
Hän nostaa esille tämänpäiväisessä blogissaan etenkin sosiaaliturvarahastojen, kuten työttömyysvakuutusmaksujen ylijäämän hyödyntämisen valtion taloudessa. Tätä valmistellaan hänen mukaansa jo työryhmässä.
Ansiotuloverotuksen kiristämistä ei kuitenkaan kannateta missään hallituspuolueessa.
– Tällaisessa kasvun tilanteessa ei ole kovin järkevää esittää veronkorotuksia sellaisiin kohteisiin, jotka heikentävät taloudellista toimeliaisuutta, eli esimerkiksi työntekoon, Purra sanoo.
Myös RKP:ssa ollaan samoilla linjoilla.
– Työnteon pitää aina kannattaa. Sen pitää olla lähtökohta, eli työn verotusta en lähtisi korottamaan. Mutta muita veroja meidän on pakko katsoa, Henriksson sanoo.
Sen sijaan RKP ei ole hänen mukaansa valmis kannattamaan valtiovarainministerin väläyttämää ajatusta ruoan verotuksen kiristämisestä. 14 prosentin alv:n nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan 199 miljoonaa euroa.
– Jokainen suomalainen tarvitsee ruokaa päivittäin. Ja tässä on tehty jo kipeitä päätöksiä, jotka koskettavat juuri heitä, joilla on kaikki pienimmät tulot, Henriksson sanoo.
Lindtman: Hallituksen talouslinjalta uhkaa pudota pohja
Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman uskoo, ettei hallitus tule selviämään tilanteesta ilman lisäsopeuttamista.
Hänen mukaansa sopeuttaminen tulisi aloittaa veropohjan aukkoja tilkitsemällä ja käymällä läpi jo tehdyt menolisäykset.
– Esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon tukeminen ei taatusti ole järkevintä rahankäyttöä. Toisekseen tulopohja uhkaa pettää, ja siellä pitäisi nyt tilkitä niitä reikiä, jotka vievät alijäämää syvemmäksi.
Mikään määrä leikkauksia tai veronkiristyksiä ei Lindtmanin mukaan tule kuitenkaan riittämään, ellei hallitus laita uutta vaihdetta kasvuun.
Kiireisin asia olisivat hänen mukaansa kasvutoimet rakennusalalle, jonka ahdinko uhkaa säteillä koko maan talouteen.
Toisekseen Lindtman peräänkuuluttaa täyskäännöstä hallituksen työmarkkinalinjassa. Hallituksen tulisi hänen mukaansa olla valmis luopumaan työmarkkinauudistuksistaan.
– Sillä mikään määrä leikkauksia ei tule riittämään, jos vielä tämän ennusteen lisäksi työmarkkinoilla ajaudutaan kärjistyneeseen vastakkainasetteluun.