Puolustusliitto Naton kannatus on vahva: 82 prosenttia suomalaisista liittyisi Natoon, jos asiasta äänestettäisiin nyt. Suomalaisten luottamus Natoon on myös kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkealla.
Tämä selviää turvallisuuspolitiikan tutkijoiden kyselystä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä suomalaiset odottavat turvallisuus- ja puolustuspolitiikalta 2024. Kyselyyn vastasi marraskuussa 2 038 suomalaista.
Kansalaisten välillä on myös eroja: eniten luottoa Natoon on korkeakoulutetuilla, hyvässä asemassa olevilla ja hyvätuloisilla. Kriittisimpiä ovat vähän koulutetut, pienituloiset ja työttömät.
Kun tuloksia vertaa kesäkuuhun, eniten Naton kannatus on vähentynyt vähän koulutetuilla, vain peruskoulun käyneillä. Vielä kesällä tässä ryhmässä Natoa kannatti 76 prosenttia, marraskuussa enää 70 prosenttia vastaajista.
Tutkimuksen vetäjä, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass näkee, että Nato-jäsenyys jakaa kansalaisia, mutta se ei näyttäydy avoimena vastarintana.
– Ei voi sanoa, että kaikki suomalaiset ovat yhtenäisenä Nato-jäsenyyden takana. Nato-vastustus ei näy tällä hetkellä aktiivisena toimintana Suomen Nato-eron puolesta, vaan pikemminkin hiljaisena oppositiona.
Käänne suomalaisten asenteissa tapahtui helmikuussa 2022. Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, yli puolet suomalaisista alkoi kannattaa Natoon liittymistä.
Nato-jäsenyys jakaa vasemmistoa
Kannatus ja vastustus eivät kulje suoraviivaisesti hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä. Pääministeripuolue kokoomuksen äänestäjistä lähes kaikki (98 %) ja RKP:n kannattajista 92 prosenttia kannattaa Natoa.
Perussuomalaisista Naton kannalla oli 76 prosenttia. Se on vähemmän kuin suurimman oppositiopuolueen SDP: kannattajissa (93 %).
Eniten vastustajia on vasemmistoliiton äänestäjissä: 58 prosenttia äänestäisi Naton puolesta.
– Vasemmistoa Nato-jäsenyys erottelee voimakkaasti. SDP kannattaa paljon ja Vasemmistoliitto suhtautuu varauksellisemmin, Wass sanoo.
Ydinkuljetukset sallisi 38 prosenttia
Suomalaiset ovat muuttaneet suhtautumistaan ydinaseiden säilyttämiseen ja kuljettamiseen. Ydinkuljetukset Suomen läpi sallisi 38 prosenttia vastaajista. Ydinaseiden säilytyksen Suomen maaperällä sopii joka viidennelle.
Esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltain puolustussopimuksessa ydinaseita ei mainita lainkaan, mutta ydinaseiden käyttöä säätelee Suomen oma lainsäädäntö.
Ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen. Myös ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta on kielletty.
– Ydinaseiden kohdalla on kulkenut punainen viiva siinä, miten paljon ollaan valmiit tekemään myönnytyksiä Nato-jäsenyyden suhteen. Nyt tässä on tapahtunut huomattava muutos, Wass sanoo.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) allekirjoittivat tällä viikolla kahdenvälisen puolustussopimuksen (DCA) Yhdysvaltojen kanssa. Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat sopimukseen. Valtaosa vastaajista (65 %) kannattaa sopimusta.
– Kansalaiset haluavat vahvan Naton ja päästä sen päätöksenteon ytimiin. Nyt halutaan myös turvatakuita, haluamme satsata EU:n omaan puolustukseen ja toivotaan, että Suomi pysyy hyvin iskukykyisenä, Hanna Wass sanoo.
Tästä esimerkkinä on myös se, että yli puolet haluaa laajentaa asevelvollisuuden miehistä naisiin ja muunsukupuolisiin. Petteri Orpon (kok.) hallitus on linjannut hallitusohjelmassa, että se haluaa kehittää asevelvollisuutta sekä laajentaa kutsunnat koskemaan kaikkia.
Wass uskoo, että muutokset kansalaisten asenteissa ovat nopeita, koska ne heijastavat turvallisuusympäristön muutosta Suomen ympärillä.
Muutoksia onkin riittänyt: lokakuussa rikkoontui Suomenlahdella Balticconnector-kaasuputki. Marraskuussa Venäjä aloitti turvapaikanhakijoiden masinoimisen itärajalle. Mielialoihin vaikuttavat myös kaukaisemmat kriisit, esimerkiksi sota Gazassa. Eikä Ukrainan sodalle näy loppua.