Vaalien iskulauseilla eli sloganilla voi olla vaikutusta vaalitulokseen: hyvä iskulause antaa positiivista huomiota. Parhaat iskulauseet ovat niitä, joista tulee suurimpia pilkan kohteita.
Näin arvioi sosiaalista mediaa tutkinut Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio.
– Sloganit ovat herkullista materiaalia irvimiselle. Nykyisissä sloganeissa näkyy, että on tavoiteltu henkeään pidättävää hajuttomuutta, hän pohtii.
Käsikirjoittaja, koomikko Joonas Nordman haluaisi nähdä poliittisia iskulauseita, joista tulee korvamatoja, jäävät ärsyttämäänkin.
– Sloganit ovat humoristeille ja vääräleuoille hyvää maastoa. Niistä voi synnyttää vitsejä tai meemejä, hän sanoo.
Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus nostaa esimerkin hyvästä vaalisloganista.
– Sauli Niinistön ”työväen presidentti” oli hyvä slogan, koska se herätti keskustelua, Isotalus pohtii.
Alexander Stubb: ”Yhdistävä tekijä”
– Alexander Stubb (kok.) herättää ristiriitaisia ajatuksia myös kokoomuksen sisällä. Sloganilla pyritään paikkaamaan sitä, Isotalus pohtii.
– Stubb on yksi ennakkosuosikeista, ja tässä ei ole otettu yhtään riskiä, Luhtakallio naurahtaa.
Nordmanin mielestä Stubbin iskulause on paras presidenttiehdokkaiden sloganeista.
– Tässä selkeästi puhutaan Stubbista, yhdistävästä tekijästä. Hän on se tekijä ja yhdistää suomalaiset näinä vaikeina aikoina, Nordman sanoo.
Pekka Haavisto: ”Yhteinen Suomi”
Pekka Haaviston (vihr.) ja Stubbin sloganissa on samaa tyyliä.
– Stubb kuvaa itseään, mutta tämä (Haaviston slogan) on visio, Luhtakallio kommentoi.
– Tyypillinen slogan kärkiehdokkaalle, joka pyrkii miellyttämään kaikkia, Isotalus pohtii.
– Tässä ollaan aikalailla Stubbin sloganin kintereillä, mutta jäädään vaaksan päähän onnistumisesta, koska puhutaan aika yleisellä tasolla, Nordman toteaa.
Olli Rehn: ”Vakaa kuin kallio”
– Tässä ollaan jo hyvällä tavalla lähellä potentiaalia synnyttää meemejä tai humoristien näkemyksiä. Tämä on todella juureva lausahdus. Se on oikeastaan aika virkistävällä tavalla vanhanaikainen, Nordman kuvailee.
Luhtakallio kertoo hätkähtäneensä Olli Rehnin (kesk.) sloganin naiviutta.
– Tässä on jotain sellaista maskuliinisuutta, joka tuntuu aika vanhanaikaiselta, hän sanoo.
Isotalus näkee sloganin osuvana, Rehnin imagoon sopivana.
– Häntä on pidetty vähän tylsänäkin, sellaisena tasaisena henkilönä. Tämä vahvistaa sitä mielikuvaa, hän pohtii.
Jussi Halla-aho: ”Suomen pitää olla turvallinen tila”
– Tämähän on ihan puhdasta trollausta. Tämä voisi yhtä hyvin olla suunniteltu, jotta Hommafoorumilla ja Ylilaudalla nauretaan ja peukutetaan, Luhtakallio kommentoi Jussi Halla-ahon (ps.) slogania.
– Tämä on yhdistettävissä perussuomalaisten politiikkaan. Tässä korostuu Suomi, kotimaahan kääntyminen ja turvallisuus, Isotalus pohtii.
Nordman sanoo turvallisesta tilasta puhumisen yhdistyvän vahvasti woke-kulttuuriin. Sillä tarkoitetaan erityisesti syrjinnän ja rasismin kannalta valveutunutta ajatusmaailmaa.
– Turvallisen tilan vastapuoli käyttää turvallista tilaa herjaavassa merkityksessä ja väheksyy vastapuolen kokemusta siitä, mikä pitäisi olla turvallinen tila. On saatettu ottaa ihan tietoisesti vastapuolen käsite turvallisesta tilasta omaan käyttöön, koska perussuomalaiset eivät tunnetusti ole mitään woke-kulttuurin puhemiehiä ja -naisia, Nordman sanoo.
Jutta Urpilainen: ”Jotta ketään ei jätetä”
Nordman keksii heti muunnoksen Jutta Urpilaisen (sd.) sloganista: ”Jutta ketään ei jätetä”.
– Tämä on geneerinen vasemmistopuolueen slogan eduskuntavaaleihin, mutta presidentinvaaleihin tämä on väärässä paikassa. Se viittaa laajaan toimijaan kuten puolueeseen tai hallitukseen, Nordman pohtii.
Luhtakallio ja Isotalus ovat samaa mieltä.
– Tämän tyyppistä on kuultu eri puolilta poliittista kenttää, Isotalus sanoo.
Li Andersson: ”Seuraava koko kansan presidentti”
– Tässä on liian monta sanaa. Tämä on sloganina huono. Tämä on selostus, Luhtakallio arvioi.
Nordmanin mielestä tuntuu haastavalta yhdistää Li Anderssoniin (vas.) ajatus koko kansan presidentistä.
– Koko kansan presidentiksi tullaan, kun käydään ottamassa vähän vauhtia tai happea muista tehtävistä.
Isotalus on samoilla linjoilla.
– Li Andersson on kauimpana poliittista keskustaa näistä ehdokkaista, niin koen, että tällä sloganilla yritetään korjata tilannetta ja tuoda hänet koko kansan ehdokkaaksi, hän sanoo.
Mika Aaltola: ”Viisautta nähdä – rohkeutta toimia”
– Ensimmäisenä tulee mieleen, että tässä pelataan asiantuntijakorttia, Luhtakallio arvioi.
– Mika Aaltolan (sit.) kampanjan aloitus oli sellainen, että hän on rohkeasti eri mieltä kuin muut ehdokkaat. Viittaus viisauteen on vähän vaarallinen. Se saattaa näyttää helposti itsensä kehumiselta, mikä ei Suomessa herätä myönteisiä reaktioita, Isotalus sanoo.
– Tämä on tosi ylevää tekstiä ja sopii Aaltolan itselleen luomaan imagoon. Tuo kuitenkin kuulostaa enemmän sellaisen eläköityneen entisen valtiomiehen muistelmateokselta, Nordmdan pohtii.
Sari Essayah: ”Parasta Suomelle”
– Tämä ei kyllä herätä hirveästi ajatuksia. En näe, miten slogan viittaa puolueeseen tai ehdokkaaseen, Isotalus sanoo.
Luhtakallio pitää Sari Essayahin (kd.) slogania vaikeasti ymmärrettävänä, varsinkin kun Essayah edustaa vain kapeaa äänestäjäporukkaa.
Nordmanin mielestä mielestä Essayahin sloganiin olisi kannattanut ammentaa entisestä urheilu-urasta.
– Olisin lähtenyt – en kieli poskella, mutta pilke silmäkulmassa rakentamaan esimerkiksi ”kilometrejä takana – vielä enemmän edessä”, Nordman pohtii.
Harry Harkimo: ”Johdan. En selitä.”
– Tämä on tällainen maskuliininen performanssi jostain sellaisesta johtajakulttuurista, joka joskus oli ja johon hän kiinnittää itsensä. Tavallaan tämä on hauska näihin toisiin verrattuna, Luhtakallio sanoo.
Isotalus näkee, että Harry Harkimon (liik.) tuo ”vanhanaikaisen autoritäärisen johtajuuden” esille sloganillaan.
– Halutaanko presidentti, joka johtaa itsenäisesti, mutta ei selittelisi eikä siten ehkä olisi valmis keskustelemaan? Isotalus pohtii.