Ylen vaalikone on julkaistu. Presidentiksi ehdolla olevat ovat vastanneet 29 väittämään ja saaneet perustella vastauksensa.
Ylen lukijoille kone tarjoaa mahdollisuuden vertailla näkemyksiään ehdokkaiden vastauksiin. Kone kertoo, kuinka kaukana ehdokkaat ovat käyttäjän vastauksista ja jaottelee tulokset myös aihealueittain.
Näin kone toimii:
Kone laskee etäisyyttä vastausten välillä
Ylen vaalikone toimii yksinkertaisella periaatteella. Vaalikone sisältää väitteitä eri aihealueilta ja väitteisiin vastaamalla etsitään puolueita ja ehdokkaita, joiden kanssa vaalikoneen käyttäjä on eniten samaa mieltä.
– Äänestäjän ja ehdokkaan vastauksista lasketaan etäisyyksiä. Mitä lähempänä vastaukset ovat toisiaan, sitä suurempi yhteensopivuus. Etäisyys lasketaan jokaisesta väitteestä, johon vaalikoneen käyttäjä on vastannut. Ehdokaskohtainen yhteensopivuus saadaan laskemalla kaikkien väitteiden tulos yhteen, kertoo vaalikoneen pääsuunnittelija, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan demokratian ja digitalisaation päällikkö Aki Kekäläinen.
Väitteitä voi ohittaa. Silloin niitä ei oteta yhteensopivuuden laskemisessa huomioon. Kaikilla väitteillä on toisiinsa nähden sama painoarvo.
Ylen vaalikoneen tarkoitus on auttaa äänestäjiä saamaan tietoa ehdokkaista.
Vaalikonetta voi käyttää monella tavalla. Perinteisin tapa on vastata kaikkiin väitteisiin ja katsoa lopputulos.
Todennäköisesti itselleen osuvamman ehdokaslistan saa kuitenkin ohittamalla ne väitteet, jotka eivät ole omasta mielestä niin tärkeitä. Tulosnäkymistä pääsee syventymään ehdokastietoihin.
Ylen vaalikone esittelee käyttäjää lähimpänä olevat ehdokkaat myös aihealueittain: Turvallisuus- ja ulkopolitiikka, Kansainväliset suhteet, Presidentin tehtävät, Arvot ja suomalainen yhteiskunta sekä Tulevaisuus
Väitteillä etsitään eroja ehdokkaista
Vaalikoneen väitteet on laatinut politiikkaa työkseen seuraavista Ylen toimittajista koostunut työryhmä. Tällä kertaa mukana oli seitsemän toimittajaa.
Taustakeskusteluita ja kommenttikierroksia väitteistä on käyty monissa toimituksissa.
Väittämien valinnassa on painotettu kolmea seikkaa: niiden pitää olla oleellisia presidentinvaaleissa, jollain tapaa nyt ajankohtaisia ja niiden pitää tuottaa eroja ehdokkaiden välillä.
Erojen esiin saaminen on olennaista. Niiden varaan vaalikoneen toiminta perustuu.
Väitteiden laatiminen on asettelun taidetta. Ryhmä piti tärkeänä kysyä suoraan ja jopa töksähtäen ehdokkaiden kantaa itse asiaan. Siten yleisö saa vastaukseksi näkemyksen tai mielipiteen sen sijaan, että ehdokas piiloutuisi vaikkapa kansainvälisen politiikan teknisten koukeroiden taakse.
Esimerkiksi Ahvenanmaan demilitarisointia koskeva väite on muotoiltu suoraan: Suomen tulee sijoittaa sotilaita Ahvenanmaalle.
Kysymys on noin sata vuotta vanhasta kansainvälisestä sopimuksesta ja sen noudattamisesta, mikä toki on monimutkainen oikeudellinen sekä periaatteellinen kysymys. Presidenttiehdokkaan tehtävä on kuitenkin linjata itse asiasta: sotilaita vai ei? Avovastauksesta pääsee sitten lukemaan ehdokkaan tarkemmat perustelut.
Ryhmä on hionut väittämien selkeyttä ja etsinyt sopivaa tasapainoa väittämien välillä niin, että mikään teema ei korostu liikaa. Suunniteltuja väittämiä on karsittu aiheiden päällekkäisyyden ja ajankohtaisuuden puutteen vuoksi. Alussa ryhmällä oli koossa yli 40 väittämää, joista väittämämäärä karsittiin nykyiseen 29:ään.
Ehdotuksia väittämien aiheiksi on kerätty myös Ylen lukijoilta verkkosivullamme. Ehdotuksia tuli kaikkiaan yli 700 kappaletta, jotka ryhmä kävi läpi ja muodosti kuvan eri teemoista, joita ihmiset haluavat kysyä ehdokkailta.
Myöhemmin tiimin tekemiä väittämiä testattiin erillisessä asiakastutkimuksessa, jossa pääpaino oli alle 30-vuotiaissa suomalaisissa.
Presidentinvaalien 1. kierroksen äänestyspäivä on 28.1. Mahdollisella 2. kierroksella äänestetään 11.2.