Tuhkausten suosio yllätti Suomen uusimman krematorion.
Helmikuussa käyttöön otetussa Rovaniemen seurakunnan krematoriossa tuhkataan tänä vuonna 760 vainajaa eli noin kaksi kertaa enemmän kuin vielä alkuvuonna arvioitiin ja jopa kolme kertaa enemmän kuin arvioitiin ympäristöluvan hakuvaiheessa.
Rovaniemen seurakunnan hautaustoimen päällikkö Miia Ylipulli kertoo, että vielä alkuvuonna ajateltiin, että kaksi tuhkauspäivää viikossa riittää.
– Suurimman osan vuotta tuhkauspäiviä on ollut tuplamäärä eli 4 päivää viikossa. Eli käytännössä tuhkauksia on ollut tuplamäärä mitä ajateltiin, Ylipulli kertoo.
Hän luonnehtii vuotta kiireiseksi. Viimeiset tuhkaukset tehdään tällä viikolla.
Suomeen tarvitaan 2–3 krematoriota lisää
Suomen hautaustoiminnan keskusliitto ry:n pääsihteeri Matti Halme arvioi, että Suomeen tarvittaisiin 2–3 krematoriota lisää, koska kuolleiden määrä kasvaa suurten ikäluokkien poistuessa. Osassa maata vainajien kuljetusmatkat voivat kasvaa pitkiksi.
Lapin ainoaan krematorioon on tuotu vainajia eri puolilta Lappia. Rovaniemeltä on tuhkattu 265 vainajaa ja Kemi–Tornion alueelta on tuotu yli 100 vainajaa tuhkattavaksi.
Vainajia on tuotu myös Oulusta.
– Oulun krematorion käyttökatko aiheutti sen, että Oulusta tuli jonkun verran vainajia. Meillä on onneksi useampi tuhkaaja, että olemme pystyneet määrällisesti huolehtimaan tuhkauksista, Ylipulli kertoo.
Uusien krematorioiden perustaminen on kuitenkin kallista, sillä uuni, uudisrakennus ja vainajien säilytystilat maksavat miljoonia euroja.
Rovaniemen krematorio maksoi kaikkiaan noin 1,9 miljoonaa euroa.
Rovaniemelle tuotu vainajia myös Oulusta
Uusi krematorio on ollut iso muutos Lapissa. Aikaisemmin lappilaisia vainajia tuhkattiin Oulussa tai Kajaanissa. Tuhkauksen suosion kasvu näkyy Rovaniemen seurakunnassa.
– Tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä rovaniemeläisistä vainajista oli tuhkattu 44,8 prosenttia, kun vastaava luku viime vuonna vastaavalta ajalta on 37,4 prosenttia, Ylipulli kertoo.
Viime vuonna koko Suomessa tuhkattiin 39 200 vainajaa, eli 62,4 prosenttia kuolleista.
Tänä vuonna määrä voi jäädä pienemmäksi. Viime vuonna Suomessa kuoli ihmisiä historiallisen paljon muun muassa koronan vuoksi. Tänä vuonna tammi-marraskuussa on kuollut tilastokeskuksen ennakkolukujen mukaan 54 958 suomalaista, mikä on noin 2000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona. Lisäksi useammassa krematoriossa on ollut kuluvan vuoden aikana käyttökatkoja.
Rovaniemellä on pian tehtävä päästöille jotain
Ylipulli arvioi varovasti, että ensi vuonna tuhkauksia olisi Rovaniemen krematoriossa noin 500.
– Tästä meidän hautaustilastosta näkee, että tuhkausten määrä nousee edelleen jo ihan pelkästään rovaniemeläisten keskuudessa.
Kun Rovaniemen seurakunta haki ympäristölupaa krematoriolle, niin odotusarvo oli noin 250 tuhkauksesta vuodessa. Krematorioiden päästöjä arvioidaan pääosin Itämeren suojelukomissio Helcomin suositusten pohjalta, joista on jo tullut käytännössä normi.
– Helcomin suositus on, että kun on yli 500 tuhkausta vuodessa, pitää olla suodatinlaitteistot savukaasuille. Olemme ympäristöviranomaisen kanssa keskustelleet tästä asiasta. Jos tämä alkaa olla suuntaus, että se aina tulisi ylittymään, niin sitten pitää alkaa miettiä suodatinlaitteistoja.
Miia Ylipullin mukaan Rovaniemen krematorio on toiminut muuten teknisesti hyvin.
– Aluksi tietenkin siinä oli säätöjä, mitä jouduttiin tekemään, koska jokainen uuni on yksilö. Ensin tuhkaaminen oli hitaampaa, mutta nyt on sitten aika hyvin toiminut. Pieniä käyttökatkoksia on ollut muutaman kerran.
Miia Ylipullin mukaan krematorion toiminnalla on pystytty kattamaan hyvin sen kulut. Tuhkausmaksuissa pitää varautua myös siihen, että on varaa tehdä huollot ja korjaukset.
– Se tulo ollut sitten tarpeellinen siihen nähden, että kun ajatellaan tulevaisuutta. Meillä on ollut näin paljon näitä tuhkauksia, niin sitten tässä tulee nopeammin eteen kaikki arinan muuraukset ja muut huollot kuin pienemmällä tuhkausmäärällä, Ylipulli toteaa.