Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto vaatii saamenkielisen nuorisotyön kehittämistä. Saamelaisalueella Inarissa ja Enontekiöllä työskentelee saamenkieltä osaava nuorisotyöntekijä. Utsjoella ja Sodankylässä nuorisotyöntekijät eivät osaa saamenkieltä.
Nuorisoneuvosto esittää, että saamelaisalueen kunnat palkkaisivat nuorisotyöhön saamenkieltä taitavia resurssihenkilöitä.
– Nuorisotyöntekijän mukaan lähtevä resurssihenkilö olisi luotettava ja turvallinen henkilö, jonka kanssa saamelaisnuori voisi keskustella saameksi. Hän voisi olla paikalla nuorisotilassa aluksi muutamia kertoja kuukaudessa ja pidemmällä tähtäimellä muutamana päivänä viikossa, sanoo saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.
Nuoret toivovat äidinkieltä
Niittyvuopion mukaan saamelaisnuorten toive äidinkielisestä toiminnasta nousee jatkuvasti esille eri kyselyissä ja selvityksissä.
Niittyvuopio kertoo, että muutamia kymmeniä vastaavia resurssihenkilöitä on mukana muissa kuntien toiminnoissa.
– Heille maksetaan palkkioita. Kyse ei ole isosta summasta, hän kertoo.
Saamenkielisen nuorisotyön kehittämisen tarve on tunnistettu myös kunnissa.
Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt Saamelaiskäräjille De! 2 - Saamenkielisen nuorisotyön kehittäminen saamelaisalueen kunnissa -hankkeelle rahoituksen loppuvuonna 2023. Niittyvuopion mukaan hankkeessa ovat mukana kaikki saamelaisalueen kunnat.
Lisäksi saamelaisalueen kunnissa järjestetään kerhotoimintaa myös saamenkielellä.
– Meillä toimivat esimerkiksi saamenkielinen pelikerho ja jalkapallokerho, kertoo Utsjoen vapaa-aikasihteeri Kaisa Tapiola-Länsman.
Kunnat ostaisivat käräjiltä koordinaattorin palvelut
Nuorisoneuvosto esittää myös, että saamelaiskäräjille palkattaisiin nuorisokoordinaattori, joka voisi yhdessä kuntien kanssa tarjota ja kehittää saamenkielistä nuorisotyötä.
– Mallin käyttöön ottamiseksi on haettu hankerahoitusta, Niittyvuopio kertoo.
Toki yksinkertaisin ja paras ratkaisu olisi se, että saamelaisalueella työskentelevät nuorisotyöntekijät osaisivat saamea. Sellaisia henkilöitä ole kuitenkaan kuntiin löytynyt.
– Tässä tilanteessa resurssihenkilöiden palkkaaminen olisi paras ratkaisu. Lisäksi nuorisotyöntekijät voisivat opiskella saamea, Niittyvuopio sanoo.
Osa hallituspuolueiden nuorisojärjestöistä tukee
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto saa tavoitteelleen tukea osalta hallituspuolueiden nuorisojärjestöiltä.
Neuvoston mukaan myös kokoomusnuoret, RKP-nuoret ja KD-nuoret yhtyvät nuorisoneuvoston vaatimukseen saamenkielisen nuorisotyön vakinaistamisesta.
Hallituspuolueista perussuomalaisten nuorisojärjestö ei lähtenyt kannanottoon mukaan.
– Meidän mielestämme tärkeintä on, että enemmistönä olevien suomenkielisten palvelut turvataan. Sen jälkeen voidaan katsoa vähemmistökielisten, kuten saamelaisten, tukemista. Toki ruotsinkielisten palveluista säädetään laissa, sanoo perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Edit 17.1.2024 kello 12.01: Juttuun on oikaistu tieto siitä, että Inarissa työskentelee saamenkieltä osaava nuorisotyöntekijä. Aiemmin jutussa väitettiin, että saamelaisalueella ei työskentele yhtään saamenkieltä taitavaa nuorisotyöntekijää. Anni-Sofia Niittyvuopio kertoo, että hänen tietonsa perustui viime kesäkuun tilanteesen, jonka jälkeen Inariin on palkattu saamenkieltä osaava nuorisotyöntekijä. Juttuun on myös lisätty tieto saamenkielisen nuorisotyön kehittämishankkeesta.
Edit 18.1.2024 kello 13.43: Juttuun on oikaistu tieto siitä, että myös Enontekiöllä työskentelee saamenkieltä osaava nuorisotyöntekijä. Saamelaiskäräjien virheellinen tieto perustui aluehallintovirastolta saatuun tietoon siitä, että virastolla ei ollut tiedossa, että Lapin kunnissa työskentelisi saamenkielentaitoisia nuorisotyöntekijöitä. Virasto oli tosin kehottanut saamelaiskäräjiä tarkistamaan asian kunnista, koska virastolla ei lakisääteisen toimivaltansa puitteissa voi olla kattavia tietoja asiasta. Juttuun on myös lisätty Kaisa Tapiola-Länsmanin kommentti.