Ilmajokelainen Erja Saaranen pääsee ensi keväänä viimein lajittelemaan omakotitalonsa biojätteet.
Saaranen ehti jo tottua lajitteluun kerrostalossa asuessaan. Omakotitaloon muuton jälkeen ruuantähteiden kippaaminen poltettaviin jätteisiin on tuntunut erikoiselta.
– Kierrätämme kaiken mahdollisen, ja voi olla, että siinä meidän vähäisessä sekajätemäärässä biojätettä on jopa 10–20 prosenttia, Saaranen kertoo.
Biojätteiden lajittelun aloittaminen ei vaadi sen suurempia järjestelyjä.
– Meillä on onneksi keittiössä sellainen roskasysteemi, johon saamme biojätteet erikseen. Se ei ole suuri ponnistus meille.
Saarasen tavoin sadattuhannet suomalaiset aloittavat kodeissaan biojätteen lajittelun ensi vuoden aikana, kun lajitteluvelvollisuus tulee voimaan viimeistään heinäkuussa yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Selvitimme, millaisia vaikutuksia biojätteen keräysmäärien kasvulla on.
1. Biokaasulaitosten määrä kasvaa ja tuotanto lisääntyy
Konkreettisesti lisääntynyt biojätteen määrä näkyy biokaasulaitoksilla ja sitä kautta myös energiantuotannossa. Lajitellusta biojätteestä voidaan valmistaa mädättämällä biokaasua energiantuotantoon ja nykyään yhä enemmän myös liikennekäyttöön.
Tällä hetkellä Suomessa on 85 biokaasulaitosta. Niistä kotitalouksien biojätteitä käsittelee 26. Tämän vuosikymmenen aikana biokaasulaitoksia tulee Suomen Biokierto ja biokaasu ry:n arvioiden mukaan vielä muutama lisää.
Suurin osa laitoksista sijaitsee isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa.
Eteläpohjalaisen Ilmajoen biokaasulaitoksen tuotanto on noin 18 gigawattituntia vuodessa. Erilliskeräyksen myötä määrän odotetaan nousevan yli 20 gigawattituntiin.
Yhdellä gigawattitunnilla voi esimerkiksi lämmittää vuoden ajan noin 50 sähkölämmitteistä omakotitaloa.
– Nyt pienemmissäkin kaupungeissa joudutaan miettimään, miten biojäte ja muutkin yhdyskuntajätteen sivuvirrat voidaan kierrättää kustannustehokkaasti, Suomen Biokierto ja biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä toteaa.
2. Biokaasulla voisi ajella jopa 112 000 autoa
Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa tuotetulle biokaasulle ja biometaanille voisi olla vuonna 2030 kysyntää vähintään neljän terawattitunnin edestä. Siitä henkilöautot kuluttaisivat ainakin 0,5 terawattituntia.
Kotiroskiksista kerätyllä biojätteellä on rooli myös liikenteen päästöjen alentajana. Jos nykyinen määrä biojätteestä syntyvästä kaasusta käytettäisiin henkilöautojen polttoaineena, kaasu riittäisi vuodessa 44 000 autolle.
Jos kaikki biojäte kierrätettäisiin, sillä kulkisi vuosittain 112 000 autoa. Vuoteen 2030 mennessä biokaasusta voisi riittää jo noin 180 000 henkilöautolle.
Lisäksi ravinteita sisältävää mädätysjäännöstä voidaan käyttää lannoitteena ja näin vähentää Suomen riippuvuutta tuontilannoitteista.
3. Kompostointi lisääntyy
Etenkin harvaan asutussa osassa maata kompostoria suositellaan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi biojätteiden kierrätykseen. Biokeräysastioiden lisäksi kodeissa lisääntyvätkin ensi vuoden aikana myös kotikompostorit.
Suomen Kiertovoiman viestintäpäällikön Kaisa Halmeen mukaan suurin osa asetuksen piiriin tulevista kiinteistöistä valitseekin kompostoinnin biojätteen erilliskeräysastian sijaan.
Erja Saaranen sen sijaan aikoo osallistua jätteiden erilliskeräykseen.
– Meillä biojätettä syntyy sen verran vähän, että kompostori vaatisi aika suuren panostuksen jätemäärään nähden.
Eteläpohjalaisen Lakeuden Etapin alueella kartoitetaan parhaillaan, kuinka moni Ilmajoen alueella aikoo kompostoida biojätteen. Tietoa tarvitaan jäteastioiden määrää varten.
Hämeenlinnan alueella toimiva jätelaitos Kiertokapula lähetti yli 43 000 kotitaloudelle kyselyn, johon ei tarvinnut vastata, mikäli pihaan sai tuoda biojäteastian. Hieman yli puolet palautti kyselyn.
Maksu biojäteastian tyhjäyksestä peritään automaattisesti, mikäli kompostointi-ilmoitusta ei ole tehty.
Into kierrätykseen on kuitenkin laskussa. Toissa vuonna biojätteestä vain 39 prosenttia päätyi kierrätykseen, kun vuonna 2017 osuus oli lähes puolet. Jopa 40 prosenttia biojätteestä päätyy sekajätteen joukkoon.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että kaikesta yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätettäisiin 65 prosenttia vuonna 2027. Vaikka viime vuosina eri puolilla Suomea biojätteen käsittelykapasiteettia on kasvatettu, biojätteen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt.
– Lajittelemattomuus voi johtua siitä, että kotiin ei ole rakennettu olosuhteita sellaisiksi, että lajittelu olisi helppoa. Esimerkiksi vanhuksille ja muillekin tietyssä elämänvaiheessa lajittelu voi olla raskasta, Kaisa Halme Suomen Kiertovoimalta avaa.
Suomen Biokierto ja biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Virolainen-Hynnä uskoo, että biojätteen vähäinen lajittelu johtuu osittain kannustimien puutteesta. Lajittelu koetaan vaivalloiseksi ja jopa ällöttäväksi.
Artikkelia korjattu 29.12.2023 kello 13.05: Artikkelissa kerrottiin aikaisemmin virheellisesti, että jätelaitos Kiertokapula toimii Lahden alueella. Kiertokapula toimii Hämeenlinnan alueella.