Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Osa kaupungeista on vaihtanut raketit valoihin tai pyroihin – syynä ympäristöhaitat ja kielteinen palaute

Esimerkiksi Helsingissä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa pyronäytös ilotulituksen sijaan. Mikkelissä valoesitys olisi kaupungille liian kallis.

Lasten ilotulitus Kansalaistorilla 31.12. 2017.
Uudenvuoden ilotulitus on perinne monessa kaupungissa. Lasten ilotulitus Helsingin Kansalaistorilla 31.12.2017. Kuva: Katriina Laine / Yle

Moni kaupunki juhlii vuoden vaihtumista, mutta osa on korvannut perinteisen ilotulituksen jollain toisella vaihtoehdolla.

Esimerkiksi Helsingissä järjestetään ensimmäistä kertaa pyronäytös, jossa ammutaan rakettien sijaan tulisuihkuja ja kipinöitä. Helsingin tapahtumasäätiön viestintäpäällikkö Anna Mäkelän mukaan pyronäytös on hiljaisempi sekä tuottaa vähemmän savua ja jätettä kuin ilotulitus.

Syynä muutokselle on ilotulituksesta tullut kielteinen palaute.

– Olemme saaneet vuosien aikana todella paljon palautetta siitä, että perinteisestä ilotulituksesta on haittaa eläimille, pienille lapsille ja luonnolle. Haluamme tehdä jotain uudenlaista ja kuitenkin juhlistaa vuoden vaihtumista, kertoo Mäkelä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan ilotulitteista pääsee ilmaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Ne voivat esimerkiksi pahentaa kroonisia keuhko- ja sydänsairauksia. Lisäksi pienet lapset voivat saada hengitysoireita, kuten yskää, kurkkukipua ja nuhaa.

Koirille ilotulitteet aiheuttavat stressiä, joten ne saattavat karata ja aiheuttaa vaaraa liikenteessä.

Sen lisäksi, että pyrot tuottavat vähemmän savua, ne eivät ole yhtä riippuvaisia sääolosuhteista kuin ilotulitteet. Viime vuonna Helsingin uudenvuoden ilotulitus jouduttiin perumaan kovan tuulen vuoksi.

Myös Lahdessa uudenvuoden ilotulitus korvataan jo toista kertaa valoteoksella. Tänä vuonna se on nähtävillä noin viikon ajan, eli se on ilotulitusta huomattavasti pitkäaikaisempi.

Tällainen valoesitys Lahdessa oli vuosi sitten. Valotulituksen suunnitteli Timo Saarinen.

Lahden viestintäjohtaja Veera Hämäläisen mukaan ilotulitteista on perinteisesti syntynyt melua ja roskaa. Ajatus raketeista luopumisesta syntyi sen jälkeen, kun Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021.

– Onhan se vähän älytöntä räjäyttää rahaa taivaalle, kun siitä ei jää mitään sen pidempää, hän sanoo.

Kymmenien tuhansien valoteos

Ainakaan säästöjä korvaavilla toteutuksilla ei tavoitella.

Lahden valoteos maksaa noin 34 000 euroa, kun ilotulituksen olisi saanut Hämäläisen arvion mukaan noin 5 000–6 000 eurolla. Helsingin pyronäytös maksaa 15 000–20 000 euroa, mikä on saman verran kuin mitä vastaava ilotulitus olisi maksanut, kertoo Mäkelä.

Monessa Suomen kaupungissa järjestetään yhä perinteinen ilotulitus, muun muassa Jyväskylässä ja Mikkelissä. Mikkelin kaksi ilotulitusta maksavat yhteensä vajaat 4 000 euroa, kun taas Jyväskylän ilotulitus maksaa noin 5 000 euroa.

Jyväskylän viestintäjohtaja Emmi Palokankaan mukaan ilotulitus on perinne, jonka kaupunki haluaa järjestää.

– Keskusta-alueella ei ole paikkaa ampua omia raketteja, joten asukkaat voivat seurata yhteistä ja turvallista ilotulitusta sekä nauttia tunnelmasta vuoden vaihtuessa, sanoo Palokangas.

Molemmissa kaupungeissa on kuitenkin pohdittu ilotulitteiden korvaamista jollain toisella vaihtoehdolla nimenomaan ympäristösyistä.

Mikkelin viestintä- ja markkinointipäällikkö Heidi Hännisen mukaan kaupungilla oli kolme vaihtoehtoa: ilotulitus, valoshow tai ei esitystä lainkaan.

– Näistä kolmesta vaihtoehdosta päädyimme juhlistamaan uuttavuotta ilotulituksella, koska valoshow'n hinta on sen verran korkeampi, että taloudellisista syistä se ei ainakaan tässä vuodenvaihteessa meidän budjettiimme mahdu.