Sápmi
Artihkal lea 2 jagi boaris.

Masá bealli presideantaevttohasain lea fitnan Sámis válgaturneas – báikki olbmuid mielas presideanta galgá dovdat maid davviguovllu

Presideantaevttohasat vigget johtit nu viidát miehtá Suoma go vejolaš. Báikkálaččat oidnet dan mávssolažžan, ahte besset ieža oaidnit evttohasaid ja jearrat sis lassigažaldagaid.

Karttagrafiikka
Presideantaevttohasain njealjis leat fitnan sámiid ruovttuguovllus. Dasa lassin máŋgasat leat fitnan maid Soađegili márkanis. Govva: Leena Luotio / Yle

Presideantaválggat Suomas lahkonit olles fárta. Válgaevttohasat leat čavčča kampanjeren ja ordnen válgadilálašvuođaid iešguđet báikegottiin.

Oassi evttohasain lea fitnan maid sámiid ruovttuguovllus. Anárlaš Kaija Anttonen oaivvilda, ahte lea dehálaš beassat oaidnit evttohasaid.

– Eai dat válgamásenat muital buot áššiid ja soitet báhccit jearaldagat, maid háliida čielggadit eambo, lohká Anttonen.

Anáris eret, Guovdageainnus njeallje jagi bargan Sámmol Valkeapää mielas lea dehálaš, ahte presideanta Suoma jođiheaddjin dovdá maid sámeguovllu.

– Gal mun oainnán nie, ahte dat dihtet buorebut dan birrasa man sii leat hovdeme ja ipmirdit olbmuid dárbbuid davvin. Dát lea áivve earálágan biras maid Helssega gáhtaid váccadetiin. Diehtu dárbbašuvvo, vai bastá jođihit.

Kaija Anttonen ja Sámmol Valkeapää
Kaija Anttonenii ja Sámmol Valkeapääi lea dehálaš beassat gažadit presideantaevttohasaid. Govva: Xia Torikka / Yle

Evttohasain njealjis fitnan Sámis válgaturneas

Presideantaevttohasain olgešbellodat Kokoomus Alexander Stubb, gurutlihtu Li Andersson, válljenovttastusa Pekka Haavisto ja kristalašdemokráhtaid Sari Essayah leat fitnan maid sámiid ruovttuguovllus iežaset válgaturnea olis.

Sari Essayah finai gitta Ohcejogas mannan čavčča.

– Vikkan johtit miehtá riikka. Aktiivvalaš KD-báikkálašossodagat lea máŋgii ordnen daid bovdejumiid ja dáhpáhusaid, muitala Essayah.

Li Andersson maid muitala, ahte su kampanjerenbáikkiid válljemis vástida bellodaga bireorganisašuvdna. Andersson lei earret eará Avvilis ja Soađegilis ovdal juovllaid.

Pekka Haavisto fas lei Avvilis ja Anáris basiid gaskkas juovllaid maŋŋá.

– Munnje lea dehálaš deaivat sámeservoša ovddasteddjiid. Dát lea leamašan maid buorre vejolašvuohta ealáskahttit boares kontávttaid, lean olu bargan sápmelaččaiguin ja dáppege ledje máŋgasat, geaiguin muitašeimmet goas leat vuosttas háve deaivan, muitala Haavisto iežas válgadilálašvuođa maŋŋá Anáris.

Sin lassin Soađegilis leat fitnan vuođđosuopmelaččaid Jussi Halla-Aho, guovddášbellodaga Olli Rehn ja čanasmeahttun evttohas Mika Aaltola. Soađegili gielddas Lappi bálgosa guovlu ja Vuohču gili biras gullá sámiid ruovttuguvlui.

Olli Rehn muitala, ahte son lea lea viggan johttit nu viidát go vejolaš.

Mika Aaltola fas čanasmeahttun evttohassan lea plánen eanaš oasi iežas galledemiin bovdejumis. Ulbmilin lea leamašan goit johttit máŋggabealalaččat. Aaltola duohken ii leat bellodatorganisašuvdna dahje -ruhtadeapmi.

Yle Sápmi ii fáhten Jutta Urpilainen, Harry Harkimo ja Jussi Halla-Aho kommenteret iežaset válgaturnea.

Presideantaválga lea ođđajagimánu 28. beaivve. Ovdajienasteapmi álgá 17. beaivve. Vejolaš nubbi válgabeaivi fas lea guovvamánu 11. beaivi.

Yle válgamašiinnas beasat iskat guđemuš presideantaevttohas lea eanemus ovttaoaivilis duinna.

Divvojuvvon 9.1. dii. 15.35: Pekka Haavisto ii leat ruonáid evttohas baicce iežas válljenovttastusa.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

Tuore selvitys tuo esiin pienen koltansaamen kielen tilannetta. Tutkijan mukaan kieli kadotetaan kokonaan, jos sen arvoa mitataan vain puhujien määrällä.

Šoŋŋâdâh­nubástus vaaigut jo meccimuorjijn. Eromâštotkee mield lyemeliäđus lii vala luándulii mulsâšuddâm siste.