Ilmatieteen laitos on antanut pakkasvaroituksen koko maahan. Näillä näkymin varoitus pysyy voimassa ainakin torstaihin asti.
Ilmatieteen laitos on varoittanut pakkasista vuodesta 2011 lähtien. Edellisen kerran koko maahan annettiin pakkasvaroitus joulukuussa 2021. Tuolloin lämpötila painui Muoniossa 35,2 miinusasteeseen ja Helsingissä alle 16 pakkasasteeseen.
Pakkasvaroituksessa Suomi on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: etelä- keski- ja pohjoisosaan. Varoitus annetaan, kun lämpötila laskee etelässä alle -20 asteeseen, maan keskiosassa alle -25 asteeseen tai pohjoisessa alle -30 asteeseen. Jos pakkanen kiristyy näistä lukemista kymmenellä asteella, varoituksen väri vaihtuu keltaisesta oranssiin. Viisi astetta lisää ja varoituskartta muuttuu punaiseksi.
Tällä viikolla pakkanen on vaihdellut maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 10:n ja 20 pakkasasteen välillä, mutta pakkasvaroitus on silti annettu myös etelä- ja keskiosaan.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Heikki Sinisalo kertoo, että lämpötilan lisäksi varoituksessa otetaan huomioon pakkasen purevuus.
– Purevaan pakkaseen vaikuttaa ”tuntuu kuin” -lämpötila. Jos tuuli pahentaa tilannetta, kuten nyt maan eteläisessä osassa, niin purevaan pakkaseen riittää, että ”tuntuu kuin” -lämpötila on alle -20 astetta, Sinisalo kertoo.
Toisaalta pakkasvaroitusta ei anneta joka kerta, kun elohopea laskee etelässä alle 20 pakkasasteen. Esimerkiksi lyhytaikainen pakkaspiikki tai yöaikaan osuva kylmempi hetki eivät johda varoitukseen.
Pakkasen porrastaminen puolestaan liittyy ihmisten tottumiseen.
– Pohjois-Suomessa -20 astetta ei ole mikään kauhean kummallinen juttu. Jos siellä päin asuu, niin on tottuneempi kylmiin säihin kuin mitä täällä etelässä, Sinisalo toteaa.
Pakkasvaroitus ei automaattisesti aseta rajoituksia ihmisten toimintaan. Sen tarkoituksena on varoittaa etenkin riskiryhmäläisiä, kuten hengitystiesairauksista kärsiviä, varautumaan kylmään ja kuivaan säähän.