Suomessa on vallinnut kylmä säätyyppi jo lokakuusta lähtien ja viime päivinä sää on muuttunut koko maassa jopa harvinaisen kylmäksi.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Sini Jääskeläinen kertoo, että tällä hetkellä kaikki tekijät Suomen säätilassa voimistavat kylmyyttä.
Olennainen tekijä on Jääskeläisen mukaan polaaripyörre, joka on ”parkkeerannut” Suomen ylle.
Polaaripyörre eli napapyörre on runsaan 20 kilometrin korkeuteen joka syksy syntyvä suihkuvirtaus, joka kiertää pohjoisnapaa. Napapyörre pitää erillään napa-alueen erittäin kylmän ilmamassan ja eteläisen, lämpimämmän ilman.
Napapyörteen eteläreuna aaltoilee ja on nyt suunnilleen Tanskan ja Pohjois-Ukrainan tasalla, Jääskeläinen kertoo. Reunan eteläpuolella sää on vesisateista ja lauhaa, mutta Suomi on siis vankasti pyörteen kylmemmällä puolella.
Samaan aikaan alailmakehässä vallitsee Skandinaviassa korkeapaine, joka tekee säästä selkeän ja heikkotuulisen.
Lisäksi Suomessa on lunta kaikkialla, ja lumipinta säteilee tehokkaasti kaiken lämpösäteilyn avaruuteen, koska pilviä ei ole välissä, Jääskeläinen kertoo.
Kaikki säätekijät maan pinnalta yläilmakehään tukevat siis pakkassäätä. Säätieteilijät puhuvat matalan kerroksen inversiosta, jossa kylmä ilma pakkautuu alaspäin. Jo muutama metri korkeammalla ilma olisi hieman lämpimämpää, mutta tuulettomuus estää ilmakerroksia sekoittumasta, Jääskeläinen selittää.
Siperian suunnalla äkkilämpeneminen
Aiempien ennusteiden mukaan Suomen sää lauhtuisi hieman ensi viikonloppuna. Jääskeläinen katselee uusimpia säätietoja ja varoittaa, ettei näin ehkä käykään.
Kaukoidässä ja Alaskan seudulla on käynnissä ilmiö, joka on hajottamassa polaaripyörteen kahtia.
– Tällä hetkellä käynnissä on stratosfäärin äkkilämpeneminen, mikä on yleensä esivaihe sille, että se [polaaripyörre] alkaa hajota. Se on nyt käynnissä Kaukoidässä.
Stratosfäärin äkkilämpeneminen on säätieteiljöiden termi tapahtumalle, jossa lämpöä siirtyy alemmasta ilmakehästä ylemmäs, jolloin lämpötasapaino häiriintyy. Pyörteen jakautuminen on nähtävissä Saksan ilmatieteen laitoksen Wetterzentralen ennusteessa.
Polaaripyörteen hajoaminen tai jakautuminen ei ole harvinainen ilmiö. Niin käy lähes joka talvi, ja viimeistään keväällä pohjoisen pallonpuoliskon lämmetessä.
Pyörteen hajoaminen näyttää Jääskeläisen mukaan selvältä. On kuitenkin vielä osin epävarmaa, mitä se merkitsee Suomen säätilan kannalta.
Jääskeläisen mukaan on hyvin mahdollista, että pyörteen toinen osa seisahtuu Suomen ylle ja pitää sään kylmänä aina tammikuun lopulle ja ehkä helmikuulle saakka.
– Tammikuu ja helmikuu ovat aina tilastojenkin mukaan vuoden kylmimmät kuukaudet, Jääskeläinen muistuttaa palelijoille.