Lauri Törhönen kritisoi Lapin yliopistoa ja mediaa tuoreessa oikaisupyynnössään.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto hylkäsi hänen väitöskirjansa kokouksessaan 14. joulukuuta. Tähän päätökseen liittyvässä oikaisupyynnössä Törhönen vaatii, että päätös väitöskirjan hylkäyksestä perutaan.
Törhösen mukaan päätöksen tehnyt tiedekuntaneuvosto ”lienee ylittänyt toimivaltansa”, koska sekä työn vastaväittäjä että esitarkastajat hyväksyivät väitöskirjan.
– En istu syytettyjen penkillä, vaan ne, jotka virkavelvollisuudella ovat hyväksyneet työni väitöskirjana tarkastettavaksi, Törhönen kirjoittaa oikaisupyynnössään.
Väitöskirjatyön ohjaajat arvioivat, onko tutkimus valmis arvioitavaksi ja tarkastettavaksi. Työn ohjasivat professori (emerita) Kaarina Määttä ja Lapin yliopiston entinen rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola.
Epäily jääviydestä
Törhösen väitöskirjan esitarkastajina toimivat professori (emeritus) Göte Nyman Helsingin yliopistosta ja dosentti Ilkka Huovio Lapin yliopistosta. Vastaväittäjä, professori emeritus Esa Saarinen esitti väitöskirjan hyväksymistä.
Työn esitarkastajia on epäilty jääviydestä, ja asiaa selvitetään nyt yliopistossa hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausepäilyn takia.
Törhönen pitää vakavana ongelmana, että HTK-selvitys oli kesken, kun tiedekunta päätti väitöskirjan hylkäyksestä. Myös opetusministeriön alainen tutkimuseettinen neuvottelukunta on todennut, että HTK-prosessi olisi kannattanut ensin saattaa loppuun.
Myös ohjaajien ja Törhösen toimintaa selvitetään HTK-prosessissa, vaikkakaan ei varsinaisesti jääviyden osalta. Saarisesta ei ole kanneltu.
Törhönen: tieteellinen osuus mukana
Väitöskirjoja hylätään väitöstilaisuuden jälkeen harvoin. Karsinta tapahtuu yleensä aiemmassa vaiheessa.
Väitöskirjan hylkäystä taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto perusteli muun muassa sillä, että se ei ole tarpeeksi tieteellinen.
Törhösen mukaan väitöskirjan tieteelliseksi osaksi hyväksyttiin kaksi selvitystä, jotka hän teki tilaustöinä opetusministeriölle.
Hän kertoo ensin kieltäytyneensä silloisen rehtorin Mauri Ylä-Kotolan ehdotuksesta kirjoittaa väitös Lapin yliopistolle.
– Ehdotin sitten, että voisin kirjoittaa väitöskirjan elokuvasta taiteena. Asiasta sovittiin, Törhönen kirjoittaa.
Yritti kirjoittaa persoonallisella tavalla
Törhönen myöntää, että väitöskirjaan on jäänyt ”eräitä virheitä”, mutta hänen mukaansa kukaan ei puuttunut niihin ennen väitöskirjan painatusta.
Hän kertoo yrittäneensä kirjoittaa väitöskirjan persoonallisella tavalla. Väitöstekstissä Törhönen itse on pitkälti keskiössä. Tätä ei Törhösen mukaan voinut välttää.
– Kun asemoin väitökseni Kuvataideakatemian ja Taideteollisen korkeakoulun väitöksien väliin ja sommittelin tekstin oman johtavan taiteellisen ammattini näkökulmaan, ”minää” en voinut välttää.
Hylättyä tutkimusta kritisoitiin myös tutkimusmenetelmän puutteesta ja puutteellisesta lähteiden merkitsemisestä.
Törhönen kertoo pyrkineensä kirjoittamaan väitöstekstin ”siihen tapaan kuin elokuva ajassa kulkee”.
– Kenties oli liian kunnianhimoista tai tyhmää, yrittää sanallisesti tavoittaa elokuva, vaikka onhan radiossakin kuunneltu elokuvia ilman kuvaa? Missä samaa rakennetta voisi edes yrittää, ellei juuri Taiteiden tiedekunnassa, Törhönen pohtii.
Vihjaa mediahuomion vaikuttaneen hylkäykseen
Väitöskirjaprosessista uutisoitiin viikkojen ajan valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.
Törhösen mielestä työtä ryhdyttiin asiattomalla tavalla väheksymään ja pilkkaamaan medioissa. Törhönen viitannee mediajulkisuuteen myös kirjoittaessaan ulkoisista tekijöistä.
– Tiedekuntaneuvoston päätöksiin ei saisi kohdistua ulkoisia tekijöitä, kun kyse on akateemisesta arvioinnista, Törhönen kirjoittaa.
Loppukaneettina Törhönen toteaa, että Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan on purettava laiton päätös väitöskirjan hylkäämisestä ja ”palautettava prosessiin osallistuneiden ammatillinen kunnia”.
Dekaani Satu Miettinen totesi tiistaina, että tiedekuntaneuvosto käsittelee oikaisupyyntöä todennäköisesti 18. tammikuuta pidettävässä seuraavassa kokouksessaan.