Jutta Urpilainen Ylen Presidenttitentissä: Ei sallisi Naton ydinaseita Suomeen

Tentti päättyy, kiitokset seurasta!

Urpilaisen tentti päättyy. Huomenna vuorossa on perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho.

Kiitokset seurasta!

Urpilainen: Naispresidentin aika nyt

Mitä sanoisit heille, jotka äänestävät taktisesti Pekka Haavistoa?

Nainen presidenttinä ei ole poikkeus ja nyt olisi naisen aika, Urpilainen vastaa.

Häneltä kysytään myös, paljonko hänen palkkansa on komissaarina. Vastaus on noin 20 000 euroa kuukaudessa.

Viimeinen kysymys: paljonko katsot ruutua päivässä?

– Vaikea kysymys! Olisiko 1,5 tai kaksi tuntia. Arkisin katson lähinnä somea tai luen uutisia, Urpilainen vastaa.

Asiantuntija: Urpilainen tehnyt läksynsä

Nyt asiantuntijat arvioivat Urpilaisen onnistumista tentissä.

Hyvin hän oli läksynsä tehnyt kampanjaohjelman suhteen, sanoo Markku Jokisipilä. Kaikki keskeiset kampanjan teemat tulivat tentissä hänen mukaansa esiin.

Arvojohtajuuden teema näkyi vahvasti. Näkyi varovaisesti oppisitiopolitiikka ja Eurooppa-politiikkaa, summasi Kestilä-Kekkonen.

Urpilaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset asiantuntijoiden mukaan hivenen varovaisia. Näin oli esimerkiksi Natoon liittyvissä kysymyksissä.

Urpilainen haluaa olla arvojohtaja

Näen sellaista rakoilua, toisten tuomitsemista, josta olen syvästi huolissani, Urpilainen sanoo.

Koen velvollisuudekseni puhua näistä kysymyksistä. Luotan siihen, että suomalaiset haluavat sellaisen yhteiskunnan, jossa ketään ei jätetä, Urpilainen sanoo.

Presidentti on hänen mukaansa kansakunnan unilukkari, hän on myöskin arvojohtaja. Tasavallan presidentin ääni kantaa ja haluaisin presidenttinä olla arvojohtaja, joka tuo ihmisiä yhteen.

- Olen leikkisästi sanonut, että haluaisin olla kohtaamisten presidentti, Urpilainen toteaa. Tällä hän haluaisi edistää sitä, että ihmiset voisivat kohdata toisensa paremmin.

Talouspolitiikan sisältöön hän ei ottaisi kantaa, mutta sanoo voivansa tehdä samanlaisen ehdotuksen kuin presidentti Sauli Niinistö.

Hän sanoo ajattelevansa niin, että vastakkainasettelun aika on ohi ja hänen mukaansa pitäisi tulla yhteiseen pöytään ja laittaa yhteinen etu oman edun eteen. Tätä hän ei tällä hetkellä näe hallitukselta tai työantajilta. Hän viittaa vastauksessaan nykyiseen työmarkkinatilanteeseen.

- Vetoaisin sopimisen puolesta, näin teki myös Sauli Niinistö vuonna 2016 uudenvuodenpuheessaan.

Urpilainen sanoo olevansa valmis noudattamaan tätä esimerkkinä.

Urpilainen: Ei ydinaseita Suomen maaperälle

Suomi päättää jokaisesta Nato-operaatiosta erikseen. Hän ei aio presidenttinä linjat, ettei Suomi osallistuisi erilaisiin operaatioihin.

Ajatus on se, että operaatiosta päätetään tapauskohtaisesti ja erikseen, hän sanoo.

Sitten ydinaseasiaa. Urpilaisen mukaan Suomen lainsäädäntö estää ydinaseiden tuonnin Suomen maaperälle. Hänen mukaansa Natonkin tavoite on pitkällä aikavälillä ydinaseeton maailma. Hänen mukaansa on tärkeää puhua tässä ajassa myös rauhasta. Kanta siihen, että Suomen maaperälle ei tule ydinaseita, on hyvä.

– Kun liityimme Natoon, kerroimme, että laki estää ydinaseiden tuonnin maaperälle.

Urpilaisen mukaan DCA-sopimus täydentää ja vahvistaa Suomen turvallisuutta.

”Haluan olla kaikkien presidentti”

Urpilaiselta kysytään seuraavaksi, ketä puoluetoveria hän presidenttinä kuuntelisi. Olisivatko esimerkiksi hänen edustamansa puolueen SDP:n vanhat konkarit Paavo Lipponen ja Erkki Tuomioja tällaisia?

Urpilainen korostaa haluavansa olla kaikkien suomalaisten presidentti ja kuuntelevansa laajalla rintamalla erilaisia näkökulmia.

– Tasavallan presidentti ei edusta mitään puoluetta. Haluan olla kaikkien suomalaisten presidentti. Hän sanoo luovuttavansa SDP:n puoluekirjansa, jos hänet valitaan virkaan.

Urpilainen avaa Nato-kantaansa

Seuraavaksi tentissä on Natoon liittyviä kysymyksiä. Urpilaisen mukaan Natoon liittyminen tuli selväksi ja ajatus muuttui sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

– Kyllä luottamus Venäjään meni, Urpilainen sanoo.

Hänen mukaansa todellinen muutos turvallisuusympäristössä tapahtui sodan alettua Ukrainassa.

Urpilainen: Ukrainan tuen jatkuttava

Suomalaisten ei tarvitse varautua kärsimykseen, jotta Ukraina voittaisi sodan, Urpilainen sanoo.

Hänen mukaansa Ukrainaan pitää saada oikeudenmukainen rauha.

Presidentin pitää myötävaikuttaa siihen, että tuki Ukrainalle jatkuu myös Yhdysvalloista, hän sanoo. Hän nostaa myös esiin jälleenrakentamisen tärkeyden, johon tarvitaan myös suomalaisia.

Urpilainen miettii Venäjä-suhdetta

Suomella ja EU:lla ei ole tällä hetkellä Venäjä-politiikkaa, Urpilainen sanoo. Hänen mukaansa jotakin meni rikki, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämän jälkeen Suomi haki Natoon.

Hänen mukaansa tulevaisuuden Venäjä-politiikka riippuu siitä, miten sota Ukrainassa päättyy.

Urpilaisen mukaan on tärkeää, että viranomaissuhde Venäjän kanssa sujuu ja jonkinlaiset diplomaattisuhteet on hyvä Venäjän kanssa solmia tulevaisuudessa riippuen sodan lopputuloksesta.

Hän sanoo, ettei lähtisi presidenttinä sooloilemaan yhteydenpidossa Venäjän presidentin kanssa. Mahdollinen yhteydenpito pitäisi hänen mukaansa sopia yhdessä kumppaneiden kanssa.