Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tee uintiliikkeitä ja ilmatasku kasvojen eteen – nämä asiat kannattaa tehdä lumivyöryn iskiessä

Suomen hiihtokeskusyhdistyksen mukaan tavallisten rinneturistien ei tarvitse tunnistaa lumivyöryriskiä niin kauan, kunhan pysyvät hiihtokeskusten merkityillä rinteillä.

Pallastunturi talvimaisemassa.
Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindforsin mukaan ennakkovarautuminen ja varusteiden käytön harjoittelu on tärkeintä, jos aikoo retkeillä luonnonvaraisilla tunturiella talvisaikaan. Kuva: Lehtikuva

Moni on viime päivien lumivyöryuutisoinnin myötä saattanut pohtia omia talven lomasuunnitelmiaan, jos kohteena ovat esimerkiksi Lapin tunturit tai laskettelukeskukset.

Hiihtovaelluksella olleet äiti ja poika jäivät tiistaina lumivyöryn alle Pallaksen alueella Muoniossa.

Kysyimme Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindforsilta, mitä tavallisen rinneturistin kannattaa pitää mielessä kinoksille suunnatessaan. Lindfors toimii myös Suomen lumivyörykoulutuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lindforsin mukaan lumivyöryvaaraa ei ole hiihtokeskusten merkityillä rinteillä.

Lumivyöryjen mahdollisuus kannattaa kuitenkin pitää mielessä, jos aikoo suunnata luonnonvaraisille tuntureille tai vuoristoon Suomen rajan ulkopuolelle.

– Esimerkiksi Ylläksellä ja Pyhätunturilla paikalliset lumiturvallisuusasiantuntijat tekevät lumivyöryennustetta, niitä kannattaa ehdottomasti seurata, Lindfors sanoo.

Lindforsin mukaan maastossa retkeilevien kannattaa välttää yli 30 astetta jyrkkiä rinteitä, koska silloin lumivyöryriskit ovat suuremmat.

– On tärkeä tietää, mitä sääolosuhteissa on tapahtunut aikaisemmin koko talven aikana eli miten lumi on kerrostunut ja miten sääolosuhteet ovat vaikuttaneet, Lindfors neuvoo.

Jos retkeilijälle käy niin epäonnisesti, että joutuu lumivyöryyn, voi yrittää tehdä uintiliikkeitä. Myös suksista ja lumilaudasta tulisi yrittää päästä mahdollisuuksien mukaan eroon.

Kun vyöry pysähtyy, olisi hyvä yrittää tehdä ilmataskua kasvojen eteen.

Vyöryn ulkopuolelle jääneiden tulee toimia nopeasti: vyöryyn joutunut pitää osata paikantaa ja lapioida lumipeitteen alta. Myös hätänumeroon 112 tulee soittaa välittömästi.

– Ennakkovarautuminen ja harjoittelu on kaiken a ja o. Välineistä ei ole hyötyä, jos niitä ei osaa käyttää.

Lumivyöryvaara on suurempi kuin tavallisesti sydäntalvella

Ryhmäpäällikkö Jari Uusikivi Suomen ympäristökeskuksesta varoittaa lumivyöryvaarasta juuri nyt muun muassa nimenomaan Pallastunturin alueella. Uusikiveä haastateltiin Radio Suomen Päivässä 4. tammikuuta.

– [Pallastunturin lumivyöry] on Suomen mittakaavassa harvinaisen iso. Varmasti isoimmasta päästä mitä on Suomessa lumivyöryjä havaittu, Uusikivi kertoo.

Uusikiven mukaan lumivyöryjä ilmenee tavallisesti useammin, kun talvi on hieman pidemmällä ja lunta on kertynyt enemmän. Koska lunta on jo poikkeuksellisen paljon, on vaara todellinen jo nyt.

Suomessa lumivyöryjä ei tilastoida, mutta Uusikiven mukaan niistä tehdään vuosittain kymmeniä havaintoja.

Kuuntele Uusikiven koko haastattelu alta.

Kohtalokas lumivyöry