Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) ei ole vielä nähnyt sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sairaalaverkkoa pohtivan työryhmän esitystä. Ensi viikolla julkaistavasta esityksestä kuitenkin uutisoitiin jo torstaina ja työryhmän kerrottiin esittävän päivystyspalvelujen vähentämistä, jos henkilöstön saatavuutta ei voida turvata.
– Työryhmän työ kiinnostaa ihmisiä todella paljon. Kyseessä on virkamiestyöryhmä. Itse näen raportin maanantaina. Tässä ei ole poliittista valmistelua vielä ollenkaan. Minkäänlaista lopputulosta ei ole nähtävissä vielä pitkään aikaan, Juuso kommentoi.
Juuson mukaan on kuitenkin paljon keinoja, joilla voidaan vastata hoitoalan työvoimapulaan.
Hän kertoo, että valtio lisää hoitohenkilöstön koulutuspaikkoja ja selvittää, miten esimerkiksi lääkäreiden työpanosta voitaisiin kohdentaa nykyistä enemmän potilastyöhön.
Tärkeää olisi myös se, että hyvinvointialueet panostaisivat hyvään henkilöstöpolitiikkaan.
– Se tarkoittaa esimerkiksi vakituisia työsuhteita, kohtuullista palkkaa, joustoa työvuoroissa ja osa-aikatyötä sitä haluaville, hän sanoo.
Juuson mukaan myös ulkomaisen työvoiman saannin edistäminen on työkalupakissa, vaikka hän ei usko sen tuovan pelastusta hoitajakriisiin.
– Se on yksi väylä hoitohenkilöstön saamiseksi, mutta ongelmana on kielitaito. Hallitusohjelman mukaan selvitetään, voiko valtio järjestää kielikoulutusta kansallisesti.
Rahapulan ratkaisun paine on alueilla
Hyvinvointialueilla on isoja talousvaikeuksia, koska valtion myöntämä rahoitus ei riitä.
Hallitus on lisäämässä alueiden rahoitusta miljardilla eurolla vuosittain. Siihen kuitenkin sisältyy 1,4 miljardin euron menojen kasvun taittaminen hallituskauden aikana.
Hyvinvointialueet ovat toki toivoneet lisärahoitusta.
– Se ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Julkisen talouden tilanne on hälyttävä. Yritämme kuroa umpeen kuuden miljardin julkisen talouden tasapainottamista ja saattaa olla, että tätä täytyy vielä kiristää.
Hyvinvointialueiden on katettava alijäämänsä kolmessa vuodessa. Alueet ovat toivoneet tähän lisäaikaa.
– Tätä lisäaikaa on kysytty ja penätty koko syksy. Valtioneuvosto ei ole valmis antamaan lisäaikaa. Hyvinvointialueiden on tehtävä toimia, joilla hillitään kustannuskehitystä, Juuso sanoo.
Mistä sitten säästetään?
Juuson mukaan hyvinvointialueilla on Lappia lukuun ottamatta tehty suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi.
– Itse näkisin, että tärkeintä olisi ensin katsoa hallinnollisia kuluja sekä hankinnoista ja tietohallinnosta saatavia säästöjä hyvinvointialueiden yhteistyöalueiden kesken. Palveluverkkoa olisi tarkasteltava vasta toissijaisesti, Juuso sanoo.
Ainakin osa alueista on päättänyt myös palveluverkon supistamisesta.
Juuso muistuttaa, että palvelut ovat lakisääteisiä.
– Neljässätoista päivässä pitäisi päästä lääkäriin ja erikoissairaanhoidon hoitotakuu on kuusi kuukautta.
Juuso sanoo olevansa erityisen huolestunut erikoissairaanhoidon hoitojonosta.
– Hyvin harva sairaala tai hyvinvointialue pääsee kuuden kuukauden hoitotakuuseen.
Juuso vakuuttaa, että vaikeuksista huolimatta palvelut järjestetään.
– Ymmärrän, että ihmiset ovat huolestuneet. Täytyy muistaa, että hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää palvelut ja ne järjestetään palveluntarpeen arvioinnin perusteella. Suomessa ei jätetä ketään heitteille, Juuso sanoo.