Tekoälyn nivoutuminen osaksi opiskelu- ja työelämää on yllättänyt jopa alan asiantuntijat. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto arvioi testanneensa 20–30 erilaista tekoälysovellusta. Päivittäisessä käytössä hänellä ovat kielimalli ChatGPT ja kuvagenerointiohjelma Midjourney. Järvilehto kannustaa myös omia opiskelijoitaan käyttämään sovelluksia.
– Tapa, jolla tietoa hankintaan ja opittua sisältöä tuotetaan ja esitetään, on murroksessa. Tekoälysovelluksia pitäisi kannustaa ottamaan käyttöön jo alakoulussa.
Mutta miksi ihmeessä, kun koko edellinen vuosi on koetettu tilkitä opiskelijoiden intoa käyttää tekoälyä?
– Taitavasti tekoälysovelluksia käyttävät voivat erään Harvardin tutkimuksen mukaan olla jopa 25 prosenttia tuottavampia. Yhtenä haasteena on se, että voi syntyä railo supertuottavien tekoälysovelluksia ”apupilottina” käyttävien ihmisten ja niiden välille, jotka nyt jäävät nyt pois kelkasta.
Tekoäly apuna asiantuntijatyössä ja koulussa
Tekoäly voi toimia esimerkiksi opiskelututorina. ChatGPT:n maksullisessa versiossa ohjelmaan voi ladata omaa aineistoa ja laatia tiivistelmiä tai jopa monivalintakokeita. Esitysmateriaaleihinsa Järvilehto tuottaa täsmäkuvitukset tekoälyn avulla.
Kun Järvilehdolle puhuu vahingossa ChatGPT:llä hakemisesta, hän muistuttaa aina uudelleen, ettei ohjelmalla tehdä hakua, vaan sille annettava pyyntö on nimeltään syöte tai prompti. Mutta mikä ero on Google-haulla verrattuna ChatGPT:n syötteeseen?
Kriittinen lähtökohta kielimallien käyttämisessä on se, että niiden tuottama sisältö täytyy faktatarkistaa. Ne voivat hallusinoida, eli laittaa peräkkäin sanoja, jotka vaikuttavat sujuvalta päällepäin, mutta sisällössä ei olekaan mitään järkeä.
Sujuvoita arkea ja pyydä tekoälyltä ruokalista
Järvilehdolla on viisi lasta, joten kaikki helpotus arjen pyörittämiseen on tervetullutta. Hän hyödyntää ChatGPT:tä ruokalistojen laadinnassa. Kun ohjelmalle syöttää selkeät ohjeet henkilömäärästä, valmistusajasta ja ruoan tyylistä, se antaa menuehdotukset ja pyydettäessä vielä päälle osastoittain jäsennellyn kauppalistan.
– Yleensä ehdotukset ovat vielä todella hyviä, Järvilehto kehuu.
Ole kohtelias
Järvilehto on tekoälylle joka käänteessä kohtelias. Sanat voisitko, kertoisitko, could you, please, kiitos vilahtelevat ruudulla tiuhaan. Katso, mitkä ovat hänen kolme perusteluaan asialle.
Tuota musiikkia ja videoita
Järvilehto on taustaltaan myös muusikko. Hän soittaa mielellään itse, mutta toteaa, että tekoälyllä saa tuotettua kätevästi niin sanottua käyttömusiikkia. Musiikin tekemiseen hän on testaillut muun muassa Stable Audio - ja Syntesizer V -ohjelmia. Jälkimmäisellä on mahdollista tuottaa oman sanoituksen ja sävellyksen mukaista laulua. Lisäksi oheen voi pyöräyttää musiikkivideon.
Eroon näennäistyöstä
Tekoälyohjelmat tulevat ilmiselvästi vapauttamaan aikaa tietynlaisista rutiineista. Mihin liikenevä aika tulisi käyttää?
– Oleellista on, että vapautuvaa aikaa ei täytetä lisätouhotuksella. Meillä on paljon näennäistyötä, eli pitää vain näyttää siltä, että on tuottava. Meneillään on siirtymä tietotyöstä ajatustyöhön. Optimoidaan siis se, missä kukin ihminen on parhaimmillaan ja missä kone on parhaimmillaan.
– Koska tykkään kirjoittamisesta ja instrumenttien soittamisesta, en käytä niihin juurikaan tekoälysovelluksia. Toisaalta en ole hyvä piirtämään, joten hyödynnän sovelluksia siihen. Ihminen on parhaimmillaan silloin, kun tekee sitä, mistä on aidosti innostunut, ja sitä ei mikään vekotin voi korvata.