Hallituksen on tehtävä uusi itärajapäätös lähipäivinä, koska täyssulku päättyy sunnuntaina 14. tammikuuta. Uudesta päätöksestä pitää ilmoittaa viimeistään vuorokautta ennen, jotta viranomaiset ehtivät toimeenpanna sen.
Vaikeuskerroin sulkea itäraja uudestaan kasvaa useasta syystä.
Edessä on painavaa punnintaa perus- ja ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välillä.
Hallituksen päätösten lainmukaisuuden tarkastavan oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan hallitus ei voi perustella uusia, yhä tiukempia päätöksiä samoin kuin aiempia. Tämä käy ilmi Ylen tietopyynnöllä saamista viesteistä.
Marraskuussa hallitus sulki itärajan aluksi kahdeksi viikoksi, joulukuussa jo kuukaudeksi.
Rajavartiolaki tai tarkemmin perustuslakivaliokunnan lausunto laista mahdollistaa itärajan sulkemisen lyhyeksi aikaa. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty sitä, miten pitkä on lyhyt aika. Sitä tulee harkita aina tapauskohtaisesti.
Oikeuskansleri pyysi lisäperusteluja täyssulun pituuteen jo tuoreimman päätöksen osalta. Pöystin mukaan kuukauden sulkua ei voinut perustella tismalleen samalla tavoin kuin kahden viikon sulkua.
Myös sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan kuukausi alkaa olla se enimmäisaika, jonka itärajan voi pitää kerrallaan kiinni.
Hallituksen pitää siis pystyä perustelemaan vieläkin painavammin, jos se haluaa pitää rajan kiinni.
Rajanylityspaikkojen sulkemisella ja itärajan täyssululla on torjuttu Venäjän hybridivaikuttamista ja sen aiheuttamaa vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.
Niiralan ja Vaalimaan rajanylityspaikat ehtivät olla auki lyhyesti joulukuussa, kun Venäjän masinoimia turvapaikanhakijoita ilmestyi jälleen itärajalle.
Vajaan kahden vuorokauden aikana heitä ehti tulla Venäjältä Suomeen yhteensä 263. Rajan sulkemisen jälkeen maahan livahti vielä kaksi ihmistä.
Miten oikeus perhe-elämään ja suojeluun toteutuu?
Oikeuskansleri Pöysti on pyytänyt hallitusta huomioimaan itärajan sulkemisen vaikutuksen perhe-elämään.
Suomenvenäläiset ja Venäjällä olevia läheisiään kaipaavat ovat kertoneet, miten itärajan sulkeminen on vaikeuttanut merkittävästi heidän arkeaan. Osa heistä on jo haastanut sulkupäätöksen.
Oikeuskansleri toteaa, että ”mikäli tilanne pitkittyy, on perus- ja ihmisoikeusarvioinnissa tarpeen ottaa huomioon myös se, miten laajamittaiset rajoitukset lailliseen rajaliikenteeseen vaikuttavat siihen, miten oikeus perhe-elämään toteutuu”.
Venäjälle on päässyt toistaiseksi Viron kautta. Sekin hankaloituu helmikuussa, kun Venäjä sulkee lähimmän, Narvaa vastapäätä olevan raja-asemansa autoliikenteeltä remontin takia. Kävellen Venäjän puolelle vielä pääsee.
Itärajan rajanylityspaikkojen uudelleen sulkemisen jälkeen turvapaikanhaku keskitettiin jälleen lentoasemille ja satamiin.
Ihmisoikeussopimukset velvoittavat, että turvapaikanhakijoilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus kansainvälisen suojelun hakemiseen.
Venäjän ja Suomen välillä ei ole tällä hetkellä suoria lento- ja laivayhteyksiä. Hallituksen päätöksen perustelumuistiossa myönnetäänkin, että turvapaikanhaku Suomen avoinna olevilla rajanylityspaikoilla edellyttää käytännössä matkustamista jonkin kolmannen maan kautta.
Oikeuskansleri opasti sisäministeriötä kirjaamaan perusteluihin, miten ”muualla kuin itärajalla avoinna olevat rajanylityspaikat ovat tosiasiallisesti turvapaikanhakijoiden saavutettavissa.”
Kansainvälisen suojelun hakijoille päädyttiin antamaan itärajalla tietoa lähimmästä paikasta, jossa he voivat tehdä turvapaikkahakemuksen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on väläyttänyt push back-menettelyä eli turvapaikanhakijoiden työntämistä takaisin Venäjän puolelle.
Oikeusoppineet ovat älähtäneet, että tämä tarkoittaisi käytännössä pakolaisten asemaa säätelevien lakien ja ihmisoikeussopimusten rikkomista. Puola on saanut keinon käytöstä tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja Liettua EU-tuomioistuimelta.
Venäjä leikkii Suomen kanssa kissaa ja hiirtä
Hallituksen itärajapäätösten taustalla olevat tiedustelutiedot ovat salaisia.
Julkisen muistion perusteella ei pysty päättelemään, onko hallituksella jotain uutta tietoa Venäjän viranomaisten tai Venäjällä olevien kolmansien maiden kansalaisten aikeista.
Ylen tietojen mukaan hallituksella ei viimeksi ollut käytössään mitään uutta, yllättävää tiedustelutietoa Venäjän liikkeistä.
Venäjän valtion ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rooli turvapaikanhakijoiden siirtelyssä rajalle ja turvapaikanhakijoiden houkuttelu somessa Suomen rajalle olivat jo aiemman sulkupäätöksen pohjana.
Oikeuskansleri Pöysti kehotti hallitusta harkitsemaan, voisiko perustelumuistion tilannearviota laajentaa ja tarkentaa kaikille julkisen tiedon pohjalta.
Ylelle kerrotaan hallituslähteistä, että Venäjän toimintatapa on kerätä ihmisiä rajan lähellä oleviin kaupunkeihin odottamaan sitä, kun raja avautuu. Näin on käynyt aiemmin esimerkiksi Puolan ja Latvian Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla.
Merkittävällä osalla Suomeen saapuneista on ollut voimassaoleva opiskelija- tai turistiviisumi Venäjällä.
Joulu-marraskuussa uutisoitiin, että Venäjän viranomaiset keräisivät rajan tuntumasta pois sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, joilla ei ole maassa voimassaolevaa viisumia.
Venäjän rajaviranomaiset kertoivat Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajalle Heikki Heiskaselle, ettei heillä ole oikeutta estää laillisesti Venäjällä olevien poistumista maasta.
Hallitus joutui avaamaan Niiralan ja Vaalimaan raja-asemat joulukuussa, jotta nähtäisiin jatkuuko Venäjän välineellistämä maahantulo vai onko ilmiö tyrehtynyt. Samalla oltiin valmiita reagoimaan välittömästi sen jatkumiseen, ja näin sitten tehtiinkin.
Pian näemme, jatkuuko Suomen kissa ja hiiri-leikki Venäjän kanssa vai onko hallitus löytänyt jonkin pysyvän tavan lopettaa ilmiö.
Oikeudellisesti ja inhimillisesti kestävän keinon löytäminen on tuskallisen vaikeaa.
