Torstaina selviää, millaisia muutoksia sairaaloiden päivystysverkostoa selvittänyt työryhmä esittää.
Ylen aiemmin saamien tietojen mukaan päivystyspalvelut voivat vähentyä osassa sairaaloista. Niitä aiotaan kuitenkin säilyttää jokaisella hyvinvointialueella.
Tehtävien uusjaolla pyritään saamaan henkilöstö riittämään koko maan kaikissa päivystyksissä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Kirsti Kähärä nostaa osaajapulan myös Seinäjoen keskussairaalan ykkösasiaksi. Kähärä on ollut mukana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamassa päivystysverkostoa pohtivassa työryhmässä.
– Yhden kokoaikaisesti toimivan lääkärin viran täyttämiseen tarvitaan eri laskukaavoilla 7–10 henkilöä. Meille kaikkein tärkeintä tulee olemaan se, kuinka onnistumme osaajien rekrytoinnissa, Kähärä sanoo.
Kähärä ei usko, että päivystyksiin kohdistuvat uudistuspaineet uhkaisivat Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaa. Hän muistuttaa, että vanha keskittämisasetus ohjaa jo nyt vaativimpia toimenpiteitä yliopistosairaaloihin.
– En näkisi, että meiltä olisi suoraan mikään erikoisala vaarassa. Meillä on laaja väestöpohja ja pitkät etäisyydet, joten tarvetta palveluillemme on.
Digitaalisten palvelujen kehittyminen tulee muovaamaan palveluverkostoa, samoin lääketieteen kehittyminen esimerkiksi leikkaustekniikoissa. Esimerkiksi robotit ovat lisääntymässä kirurgisissa leikkauksissa, ja jo nyt vain tietyissä yliopistosairaaloissa on Kähärän mukaan mahdollisuus kaikkiin hoitoihin.
– Kun hoidot kehittyvät, niin Suomen kokoisessa maassa se aiheuttaa väkisin keskittämispainetta. Ihan jokainen yliopistosairaalakaan ei voi tehdä kaikkia asioita, Kähärä sanoo.
Kädenvääntöä sairaaloiden välillä?
Kartalla tarkasteltuna Seinäjoen ja Vaasan sairaalat ovat maan laajan päivystyksen keskussairaaloista lähimpänä toisiaan.
Silti Kähärä ei usko, että tulevaisuudessa tullaan näkemään samanlaista kädenvääntöä Seinäjoen ja Vaasan välillä kuin viime vuosikymmenen lopulla.
– Toivon, että mitään sellaista ei tule. Ennemminkin niin, että olisiko jotain mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä. Olemme esimerkiksi menneinä aikoina hoitaneet tiettyjen erikoisalojen päivystystä vuoroviikoin.
Seinäjoen keskussairaala sai laajan päivystyksen aseman vuonna 2016. Vaasa sai oman laajan päivystyksen statuksen vasta kolme vuotta myöhemmin – kun RKP:n yhden vaalikauden mittainen oppositiotaival oli päättynyt.
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen on myös toiminut STM:n työryhmässä, mutta hän ei halua kommentoida asiaa ennen raportin julkaisua.
Pietarsaaressa perusterveydenhuollon päivystys toimii erikoisluvalla
Kirsti Kähärän mukaan torstaina julkistettavia linjauksia on käsitelty työryhmässä hyvässä hengessä ja avoimin mielin muutoksille.
– Jos katsotaan koko Suomea, niin meillä on maantieteellisesti lyhyilläkin väleillä ympärivuorokautista päivystystä. Ehkä sellaisilla alueilla muutostarve on suurempi kuin Etelä-Pohjanmaalla.
Erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi tarkastelussa on myös perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, esimerkiksi Pietarsaaressa sellainen toimii STM:n poikkeusluvalla.
Pietarsaaren Malmin sairaalan yöpäivystys oli jo Pohjanmaan hyvinvointialueen alustavalla leikkauslistalla, mutta aluevaltuuston kanssa käydyt keskustelut ja palaute asukkailta vaikuttivat ympärivuorokautisen päivystyksen poistamiseen leikkauslistalta.
Torstaina julkistettavassa selvitystyössä ei oteta kantaa yksittäisen hyvinvointialueen tai päivystyksen toimipisteen palveluvalikoimaan tai muotoon. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotukset päivystysten porrasteisuudesta, työnjaosta ja yhteistyöstä kansallisena kokonaisuutena.
Julkisuudessa on ollut ennakkotietoja jo sairaalaverkoston tuntuvasta karsimisesta, mutta sosiaali- ja terveysministeriö riensi joulun alla jarruttelemaan spekulaatioita.
– Mediassa esitetyt arvelut työryhmän ehdotuksista sairaaloiden porrasteisuudeksi ja lukumääriksi eivät ole työryhmän lopullinen ehdotus, todettiin tiedotteessa.