Kun kaksi tunnettua lehtibrändiä liittyy yhteen, ei yhteisen nimen sorvaaminen ole helppoa.
Tai sitten on.
Porilaisen ja raumalaisen sanomalehden yhdistelmän nimeksi on päätetty Satakunnan Kansa Länsi-Suomi. Lehtien vanhat nimet siis kirjoitetaan pötköön pienellä välillä.
Varoitan lukijaa: nyt seuraa kielinipotusta.
Yhdistelmä on kömpelö. Sitä mieltä ovat kielen asiantuntijatkin.
Hyvä nimi on helppo käyttää
Kotimaisten kielten keskus on juuri julkaissut oppaan, jossa annetaan neuvoja hyvän nimen valitsemiseen.
Nimistöhuollon vastuuhenkilö, erityisasiantuntija Ulla Onkamo opastaa pääosin julkishallinnon nimistöstä, mutta kaupallinen nimistökin kiinnostaa.
Hyvä nimi on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä.
– Lähtökohtana valintaan pitäisi kaupallista nimeä harkittaessa olla, millaista tietoa sillä välitetään. Nimen pitää olla myös helposti käytettävä, Onkamo sanoo.
Satakunnan Kansa Länsi-Suomi -nimi on ongelmallinen jo pituutensa takia.
Se on myös hankala taivutettava, eikä hahmotu vaivatta lehden nimeksi teksti- tai puheyhteydessä. Nimelle on vaikeaa löytää oikeakielistä kirjoitusasua, sillä kahden lehden nimen kirjoittaminen pötköön ei sitä ole.
Nimistön- ja kielenhuollon väki pallotteli yhdessä kirjoitusasua.
– Mietimme, että nimet voisi ehkä yhdistää esimerkiksi &-merkillä. Nyt kirjoitusasu ei ole oikea, mutta en keksi helppoa tapaa käyttää yhdysmerkkiä merkitsemässä rinnasteisia osia, Onkamo pohtii.
Outoudessaan voi jäädä mieleen
Kielen asiantuntijat kiinnittävät nimiasioissa huomiota kahteen: käytettävyyteen ja muistettavuuteen. Näin todistaa suomen kielen dosentti Paula Sjöblom Turun yliopistosta.
– Nimen ääntämisen ja kirjoittamisen helppous on tärkeintä. Nimen pitää erottua muista ja sopia kohteelleen.
Sjöblom ymmärtää, että vanhat nimet ovat erityisiä: lehtien nimillä on oma identiteetti ja historia. Lukijoilla on niihin tunneside. Silti Satakunnan Kansa Länsi-Suomi tuntuu oudolta.
– Ehkä se outoudessaan jää mieleen eli on muistettava. Olisiko silti lehden uuteenkin nimeen helpompi tottua, jos se ei olisi niin mutkikas, Sjöblom miettii.
Hän miettii myös lehden lukijoita: miltä heistä tuntuu käyttää kovin keinotekoisen tuntuista nimeä.
Uusia nimiä on jouduttu sorvaamaan esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä.
Tunnekuohujen jälkeen uuteen nimeen on yleensä totuttu. Siitä esimerkki on Raasepori, joka syntyi Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan kunnan yhdistyessä.
Molempien brändien kunnioitus
Annetaan kuitenkin mahdollisuus selitykselle myös tulevan Satakunnan Kansa Länsi-Suomen päätoimittajalle Tomi Lähdeniemelle.
– Olen saanut odotettua palautetta: nimi on huono, tunnustaa Lähdeniemi.
Osasyynä nimeen on fuusiojuridiikka, jolla selitetään, että yhdistyvien lehtien pitää näkyä myös uudessa nimessä. Nimipäätös kunnioittaa molempia brändejä, 150-vuotiasta Satakunnan Kansaa ja 119-vuotiasta Länsi-Suomea.
Porista soittava toimittaja voi edelleen esittäytyä olevansa Satakunnan Kansasta ja Raumalta toimiva Länsi-Suomesta.
Rauman keskustasta etsitään parhaillaan uutta toimitustilaa. Toimitusten yhdistäminen tuo myös työkulttuurista navigointia.
Eräs asia Lähdeniemeä oikein kutkuttaa: Porin Ässiin ja Rauman Lukkoon liittyvä uutisointi.
– Sehän on intohimokuvio, jota me voimme lietsoa lisää.
Onko mahdollista, että jatkossa Länsi-Suomi-takaliite lipsahtaisikin pois?
– En näe sellaista lähitulevaisuudessa tapahtuvaksi. Länsi-Suomi-brändi jatkaa, Lähdeniemi vakuuttaa.