BERLIINI ”Tasavalta kuolee, ja sen murhaaja on hallitus!”
”Mieluummin kuolema kuin orjuus!”
”Kaikki koneet seisahtuvat, jos hallitus niin haluaa!”
”Hallitus jahtaa meitä!”
Mielenosoittajien kylteissä ja lakanoissa on hurjia väitteitä. Berliinin keskustassa kulkeva katu Straße des 17. Juni on ollut tukossa koko viikon. Maanviljelijät, käsityöläiset ja kuljetusyrittäjät päivystävät kulkuneuvoissaan hallintokortteleiden vieressä.
Mielenosoittajat ainakin Berliinissä ovat selvästi sopineet keskenään, että perinteisen median toimittajille ei anneta kommentteja. He hymyilevät ystävällisesti ja tarjoavat nuudelisoppaa, mutta kääntävät selkänsä kameralle.
Vain viralliset puhemiehet päästetään ääneen – he tosin olivat tiistaina iltapäivällä hotellihuoneissaan Ylen käydessä paikalla televisiokameran kanssa.
Lopulta nuori brandenburgilainen viljelijä Tim Oetker suostuu haastatteluun. Hänen päätavoitteensa on saada nykyinen sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien muodostama ”liikennevalohallitus” vaihtoon.
Hallitus aikoo tehdä säästöjä budjettiin, ja maanviljelijöiltä se suunnittelee leikkaavansa diesel-polttoaineen tuesta.
– Olen kolmatta kertaa mielenosoituksessa Berliinissä, ja olemme osoittaneet mieltä myös kotiseudullani.
Oetker on kiitollinen berliiniläisille, jotka ovat kantaneet mielenosoittajille ruokaa ja juomaa.
– Meistä huolehditaan hyvin, hän kertoo.
Toden totta: kadun varrella on paljon taputtajia ja vilkuttajia, joita esimerkiksi ilmastoaktivistien tukkiessa katuja ei näe lainkaan.
Köysi kiristyy, kun pitää säästää
Saksan poliittinen johto on lirissä alkaneen vuoden budjetin kanssa. Liittokansleri Olaf Scholzin johtama hallitus joutuu ynnäilemään huolella, miten menot ja tulot saataisiin kohtaamaan.
Taustalla on heikko yleinen taloustilanne, mutta ennen kaikkea vyönkiristyksiin pakottaa maan perustuslakituomioistuimen päätös marraskuulta.
Tuolloin tuomioistuin totesi, että hallitus rikkoi perustuslakia siirtäessään 60 miljardia euroa koronapandemiaan varattuja varoja uuteen ilmastorahastoon.
Perustuslakituomioistuimen päätös johti siihen, että hallituksen oli jäädytettävä samantien yli 200 miljardin suuruisen ilmastorahaston investointisuunnitelmat. Tämän vuoden valtiontalouteen poksahti 60 miljardin euron reikä.
Se tarkoittaa kovia säästöjä. Summa vastaa Suomen valtion kokonaista vuosibudjettia.
Kuin Ranskan keltaliivit
Juustohöylä iskee myös maatalouteen, mutta kevyemmin kuin alunperin ajateltiin. Hallituksen oli tarkoitus napsaista viljelijöiltä sekä konehankintojen verotukia että dieselin hinnanalennuksia.
Vastustuksen vuoksi hallitus perääntyi alkuperäisistä aikeistaan. Dieselin veroetu poistuu vasta portaittain kolmen vuoden aikana, jotta maanviljelijät saavat sopeutumisaikaa. Koneiden verotukeen ei tällä tietoa puututa.
Mitään akuuttia talousongelmaa saksalaisella keskivertomaanviljelijällä ei ole. Päinvastoin, tilojen tulokset paranivat viime vuonna ja maanviljelijöiden tyytyväisyys omaan talouteensa on lähes kymmenen vuoden huipussaan. Mielenosoittajien traktorit ovat uusia ja isoja.
Protestimielialan taustalla on laajempi rakennemuutos. Tilakoot kasvavat, suuryritykset valtaavat alaa ja pienviljelijöiden tulevaisuus näyttää synkältä. Ala ei houkuttele enää nuoria.
Protesteja kiihdyttää myös yleinen politiikka. Maanviljelijät äänestävät usein oikeistokonservatiiveja, eikä nykyhallituksen kokoonpano miellytä heitä.
Esimerkiksi Dresdenissä maanviljelijöiden johto vaati keskiviikkona lisää vapautta ja vähemmän vaatimuksia viljelijöille, mutta myös muutoksia nykyhallituksen sosiaali-, maahanmuutto- ja energiapolitiikkaan.
Ilmapiiri muistuttaa Ranskan keltaliiviliikkeestä. Mielenosoittajia korpeavat nousevat polttoaineen hinnat ja symboliikka on rajua. Ensimmäisen päivän eli maanantain jälkeen protestoijat sopivat tosin jättävänsä rajuimmat esitykset kuten hirttopuut kotiin.
Mielenosoittajat päivystävät liikenteen seassa hallintorakennusten lähettyvillä eri puolilla Saksaa samaan tapaan kuin keltaliivit Ranskan liikenneympyröissä. Keltaisten liivien liike oli Ranskassa kiivaimmillaan vuonna 2018, mutta se on sittemmin hiipunut.
Yleinen politiikka ärsyttää
Etenkin vihreät ministerit ovat Saksassa arvostelijoiden hampaissa.
Sadat vihaiset viljelijät estivät viikko sitten talousministeri Robert Habeckin pääsyn lautalta ulos tämän palatessa joululomalta. Tilanne yltyi vaaralliseksi ja poliisi joutui käyttämään pippurisumutetta.
Konservatiiviset saksalaiset mieltävät ilmastotavoitteisiin pyrkimisen vihreiden syyksi. Saksa aikoo ilmastoneutraaliksi vuonna 2040, ja hallitus joutuu tekemään uudistuksia tavoitteisiin päästäkseen.
Maanviljelijöiden, kuljetusyrittäjien ja käsityöläisten tämän viikon mielenosoituksiin on ujuttautunut myös ääriliikkeiden kannattajia. Itä-Saksassa kadulla on ollut äärioikeistolainen Vapaat saksilaiset -ryhmä joka päivä.
Berliinin traktorijonoissa on näkynyt sekä entisen Itä-Saksan DDR:n lippuja että äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen tunnuksia. Palopuheissa on käsitelty maatalouden lisäksi korona- ja turvapaikkapolitiikkaa.
Tänään torstaina esimerkiksi Frankfurtin keskustaan suuntaa mediatietojen mukaan 1 500 traktoria. Toimintaviikko huipentuu ensi maanantaina Berliinissä järjestettävään suurmielenosoituksen. Järjestäjät puhuvat jopa yleislakosta.
Herättääkö EU:n maanviljelijöiden tilanne ajatuksia? Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan kello 23:een saakka.