Esa Nykänen muutti vaimoineen metsän reunaan Inkooseen reilu vuosi sitten Espoosta.
Uuden asuinalueen kadunpätkän kaikki muutkin asukkaat ovat muuttaneet 5 400 asukkaan pikkukuntaan pääkaupunkiseudulta.
– Luonnonläheisyys, optimaalisen kokoinen paikkakunta ja ihmiset täällä ovat aivan ihania. Täällä on myös poikkeuksellisen hieno saaristo. Pääkaupunkiseudullekin pääsee suhteellisen nopeasti, Nykänen summaa.
Suurin piirtein samaan aikaan, kun Nykäset vielä tyhjensivät muuttolaatikoitaan, norjalainen Blastr Green Steel tiedotti suunnittelevansa uuden terästehtaan rakentamista Joddböleen, noin viiden kilometrin päähän.
– Se tuli ihan puun takaa. Sehän on käsittämättömän suuri hanke, niin suuri, että sitä on vaikea edes ymmärtää. Jos tehdas toteutuu, me muutamme todennäköisesti pois täältä, Nykänen puuskahtaa.
VTT:n tutkijana työskentelevä Esa Nykänen on perehtynyt tehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan ja löytänyt sieltä useita huolestuttavia seikkoja.
Niin sanotun vihreän teräksen tuotantoprosessissa koksi ja hiili on korvattu sähköllä, ja se tekee lopputuotteesta hiilijalanjäljellä laskettuna entistä vähäpäästöisemmän.
Päästötöntä tuotanto ei ole, vaikka tehdas niin sanottua vihreää terästä valmistaakin.
– Sieltä tulee sekä ilmaan että mereen muun muassa rikki- ja raskasmetallipäästöjä, jotka ovat ympäristömyrkkyjä ja kantautuvat laajalle alueelle. Ainakin sienestys ja marjastus lähiseudulla loppuu sitten siihen, Nykänen huomauttaa.
Esa Nykänen on yksi Elinvoimainen Uusimaa ilman terästehdasta -yhdistyksen perustajista. Lokakuun lopulla perustetun yhdistyksen Facebook-ryhmässä on tällä hetkellä noin 500 jäsentä sekä seuraajia moninkertainen määrä lisää.
Tehtaan ympäristövaikutusten lisäksi yhdistys kantaa huolta myös tehtaan suuresta sähköntarpeesta ja tuotannon vaikutuksista koko Suomen päästö- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.
Blastr: Päästölukemat ovat karkeita arvioita
Blastr Green Steelin maajohtaja Antti Kaikkonen kertoo, että tehtaan ympäristövaikutusten arviointityö on kesken ja ainakin osa tähän mennessä esillä olleista päästölukemista on vasta karkeita arvioita.
Myös tehtaan tekninen suunnittelutyö on vasta alussa ja tarkat päästömäärät luparajoineen tarkentuvat myöhemmin ja viranomaiset määrittelevät päästörajat luvitusten yhteydessä, Kaikkonen korostaa.
– Ympäristöluvan hakuvaiheessa on sitten tarkempi näkemys eri päästöistä ja pystymme laitostoimittajan valinnan jälkeen simuloimaan, miten laitosta käytetään.
Esimerkiksi kaikki prosessin vaiheet eivät ole koko ajan käytössä toisin kuin ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on laskettu.
Terästehtaan ensimmäinen ulkopuolinen rahoituskierros on meneillään ja se saadaan Blastr Green Steelin mukaan päätökseen lähikuukausien aikana. Yhtiö pyrkii minimoimaan toiminnan negatiiviset vaikutukset ympäristöön ja lähiyhteisöön.
Esa Nykänen ei usko, että tehdas kaatuisi ainakaan rahan puutteeseen.
– Maailmahan on täynnä rahaa, joka etsii näitä ”vihreitä” sijoituskohteita.
Inkoon terästehtaan toiminnan on tarkoitus alkaa 2020-luvun lopulla. Se työllistäisi arviolta 1 200 ihmistä.
Inkoon kunta on käynnistänyt Joddbölen kaavoittamisen teräs- ja kemianteollisuuden sallivaksi teollisuusalueeksi. Sen pinta-ala on noin 400 hehtaaria. Kaavoitustyö vie arviolta vuoden.
Sekä terästehdasta vastustava yhdistys että Blastr Green Steel aikovat järjestää asukastilaisuuksia suunnittelutyön edetessä.