Lapissa lumivyöryvaara on noussut yleisesti huomattavan suureksi. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan lähipäivinä riski on huomattava monissa hiihtokeskuksissa.
Lumivyöryennuste koskee kuitenkin vain hoitamattomia luonnonrinteitä, ei hoidettuja rinteitä.
Lumivyöryriski kasvaa, kun sataa uutta lunta ja lumipeite kasvaa riittävän suureksi, sanoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros.
– Mitä enemmän lumipeitteeseen tulee massaa, sen isommaksi voimat kasvavat siinä ennen kuin se taas stabiloituu. Stabiloitumisaika on noin vuorokausi. Eli kun sataa lunta, niin vuorokauden jälkeen lumipeite on sopeutunut massan muutokseen.
Tällä hetkellä lumivyöryennuste on noussut kolmostasolle. Toistaiseksi ollaan kaukana seuraavasta tasosta eli erittäin vaarallisista lumiolosuhteista.
– Tämä asteikko ei ole ihan lineaarinen. Kolmosportaalla on vielä aika pieni riski, mutta loppupäässä se on huomattavasti isompi. Se skaala on tehty laajaksi ihan tarkoituksella, koska se kuvastaa aika hyvin todellisia riskejä.
| Tunturialue | Lumivyöryvaaran taso 10.1.2024 | Merkitys |
| Kilpisjärvi, Ounas-Pallas, Saariselkä ja Ylläs-Levi | Huomattava (3) | Vaaralliset lumivyöryolosuhteet |
| Luosto-Pyhä ja Ruka | Kohtalainen (2) | Kohonneet lumivyöryolosuhteet tietyissä maaston muodoissa |
Lähde: Ilmatieteen laitos
Blanco Sequeirosin mukaan seuraavan kahden viikon aikana tulee lumisateita erityisesti läntiseen Lappiin, mutta sademäärät jäävät aika pieniksi, kymmenkuntaan senttiin tasaisella maalla.
– Toki tunturissa lumi liikkuu hyvinkin eri lailla kuin tasaisella maalla. Pohjois- ja länsituuli liikuttavat lunta hyvinkin, vaikka se olisi jo satanut. Tulee tuiskulumen laattaa, joka kasaantuu tunturissa eri paikkoihin. Paikalliset kyllä tietävät, mihin se kasaantuu tietyillä tuulilla.
Vaikka lunta ei sataisi, se voi silti lisääntyä rinteessä. Siinä lumivyöryn riski kasvaa.
Humpsahtelu kertoo vaarasta
Lapissa tyypillinen lumivyöryongelma on lumipeitteen sisäiset heikot kerrokset. Kun pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero on iso, niin sinne helposti syntyy heikkoja kerroksia.
– Ne näkyvät tai paremminkin kuuluvat hiihtäjille siten, että lumipeite humpsahtelee. Kun hiihtää, niin kuuluu humpsahtelua. Se on aina vaaran merkki, jos humpsahtua kuuluu, koska lumipeite pettää jostakin kohdasta.
Tasaisella maalla lumi ei toki lähde vyörymään, mutta jos ollaan riittävän jyrkässä rinteessä, lumipeite voi lähteä liikkeelle.
Lumivyöryennusteita jo 20 vuotta
Muun muassa Ylläksen hiihtokeskuksessa on tehty parinkymmenen vuoden ajan havaintoja lumiolosuhteista. Niitä on käytetty Ilmatieteen laitoksella lumivyöryennusteiden tekoon.
Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on myös koulutettu lumivyörytekniikoita, jotka ovat yleensä joko hiihto-oppaita tai hyvin edistyneitä harrastajia.
He ovat käyneet lumivyörykoulutuksen ja tekevät aktiivisesti lumipeitehavaintoja.
– Me aloitimme lumivyörypalvelut noin 20 vuotta sitten. Heti alusta asti otettiin mukaan hiihtokeskukset ja hiihtokeskusten ski patrollit. Meillä ei ole omaa lumivyöryhavaintoverkostoa, koska sen luominen on suhteellisen kallista, eikä se ehkä ole myöskään ilmatieteenlaitoksen päätehtäviä.
Lisäksi ennusteiden tekoon käytetään Ilmatieteen laitoksen omia havaintoja.
– Meillä on myös lumipeitteen havaintoja, yleensä tasamaalla, kuvastamaan sitä aluetta. Jos Kolarin Kattilamaalla on 50 senttiä lunta, niin todennäköisesti siellä rinteessä on vähintään se 50 senttiä. Ja jos meillä ei tietyssä paikassa ole mittaria, niin säätutkasta saadaan tutkimusdataa, jota käytetään hyväksi.
Ennuste tehdään kerran vuorokaudessa lumivyörykautena.
– Kausi aloitetaan, kun lunta on riittävästi, noin 30–40 senttiä. Tänä kautena aloitettiin hyvinkin aikaisin, marraskuun puolelle, kun yleensä aloitetaan vasta joulukuun lopulla tai tammikuussa Sequeiros sanoo.