Kouvolalainen Terhi Haimi asuu 1930-luvulla rakennetussa puutalossa. Joitakin vuosia sitten kovilla pakkasilla vesijohdot jäätyivät ensimmäisen kerran, tänä talvena uudestaan. Apu löytyi netistä hakukoneen avulla.
– Pitää olla vesijohto, jonka ympärillä on suojaputki. Silloin sen molemmat päät ovat huoneenlämmössä. Otetaan imuri ja imetään toisesta päästä ilmaa, ja silloin se lämmin ilma sulattaa jäätyneen putken, Haimi kertoo.
Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa talotekniikan lehtorina työskentelevä Pasi Kaislavuo vahvistaa, että niksi on toimiva. Se jopa opetetaan tuleville putkiasentajlle.
Kaislavuo kuitenkin muistuttaa, että varovainen on syytä olla. Jäätyessään vesi laajenee, ja voi rikkoa muovisen putken. Vaurion huomaa vasta, kun vesi jälleen virtaa putkessa.
Kaislavuo opettaa myös tulityökursseilla. Hän sanoo, että putkien sulattamisessa liian kuuma lämpö on aina vaarallinen. Kaislavuo nostaa esimerkiksi vaarallisesta virheestä kuumailmapuhaltimen. Hänen mukaansa niiden osuus tulipalojen aiheuttajina näkyy selvästi tilastoissa.
– Kun putkia sulatetaan, pitää aina tietää mistä veden tulon saa katkaistua, jos putki alkaa vuotaa, hän muistuttaa.
Terhi Haimille putkien kanssa toimiminen on tuttua. Hän opiskelee putkiasentajaksi, tarkoituksena vaihtaa nykyinen sairaanhoitajan ammatti putkitöihin.
Miesystävänsä kodissa jäätymiselle herkkä putki on vuorattu sulanapitokaapelilla ja alumiinifoliolla. Omassa kodissaankin Haimi laittaa sulapitokaapeleihin virran heti, kun sääennuste lupaa kiristyvää pakkasta.
Ensiapua etsitään somesta
Monelle kiukutteleva talotekniikka voi saada sormen suuhun. Sosiaalisen median palstat ovatkin pullistelleet kysymyksiä ja äimistelyitä siitä, mitä tehdä, jos vesi lakkaa juoksemasta tai lämminvesivaraaja hyytyy.
Kyse ei välttämättä ole uusavuttomuudesta, vaan mukavuudenhalusta. Somesta voi saada vastauksen nopeasti.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander uskoo, että avun kyseleminen somessa johtuu varsin arkisesta syystä.
– Kun talon omistaja vaihtuu, kaikki tieto huolloista ja tekniikan toimivuudesta ei välttämättä siirry uudelle asukkaalle. Se voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä parina ensimmäisenä asuinvuotena, Silander sanoo.
– Usein pientaloissa asuvat ihmiset haluavat oppia taloonsa ja sen hoitamiseen liittyviä asioita. Kannattaa laittaa alusta asti huoltokirjaan talteen tehdyt toimet.
Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Anna Strandell on tutkinut sitä, millaisia asumismuotoja eri ikäryhmät suosivat. Hänen mukaansa Suomen omakotitaloissa asuu ikäluokkia, joilla ei ole aiempaa kokemusta pientaloasumisesta.
Tyypillisimmin omakotitalossa asuu 35–50-vuotiaita ihmisiä perheineen. Kokemattomuus talon ylläpitoon liittyvissä asioissa voi osaltaan selittää, miksi neuvoja ongelmiin kysytään herkästi.
Varo trollia
Omakotiliiton Silander pitää myönteisenä, että apua kysytään matalalla kynnyksellä, esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että kaikkea netistä luettua ei pidä uskoa sokeasti. Virheellinen neuvo voi tietää kallista remonttia.
– Sosiaalisessa mediassa voi nimimerkin suojissa tai nimettömästi kirjoittaa ihan mitä vaan. Välillä hirvittääkin ajatella, millaisia neuvoja sieltä voi saada, ettei aiheuta kodilleen isompaa vahinkoa tai ettei kukaan tekisi korjauksia, joihin vaaditaan ammattilainen, Silander painottaa.
Samoin ajattelee Terhi Haimi. Esimerkiksi vesijohdon sulattamista imurin avulla hän uskalsi kokeilla vasta, kun oli lukenut vinkistä riittävän monesta paikasta.
– Netin vinkkien noudattiseen tarvitsee ehdottomasti medialukutaitoa, hän sanoo.
Energiansäästäminen voi poikia ongelmia
Vikatilanteet ovat aina oma lukunsa, mutta päänvaivaa monelle omakotiasujalle saattaa aiheuttaa myös nykyaikainen talotekniikka. Esimerkiksi koneellinen ilmanvahto ja lämmitysjärjestelmät saattavat olla hyvin vaikeaselkoisia ainakin aluksi.
Toinen ongelmatilanteisiin johtava tekijä voi olla energiansäästö. Esimerkiksi pörssisähkön hinnannousu yhdistettynä kovaan pakkaseen voi olla yhdistelmä, joka saa putket jäätymään, jos kodin lämmitys säädetään liian pieneksi.
– Kun tämä tietoisuus energiatehokkuudesta on yleistynyt, se johtaa talotekniikan aiempaa monipuolisempaan säätämiseen. Siinä meistä moni varmasti on vielä niin sanotusti uusavuton, Silander pohtii.
Kouvolalaiselle Terhi Haimille putkiasentajan opinnot ovat avanneet aivan uudenlaisen näköalan omakotiasumiseen. Kynnys huolto- ja korjaustoimiin on madaltunut. Vikojen korjaaminenkaan ei enää huoleta.
Hän muistuttaa, että neuvoja kannattaa kysyä ammattilaiselta, jos työkalut eivät pysy omassa kädessä.
– Toisaalta tieto myös lisää tuskaa. Kun tietää mitä kaikkea pitää huoltaa ja korjata, niin joskus hieman jännittää, mikä kaikki voi mennä vikaan, Haimi tuumii.