Vakoilututkintoja on Suomessa aloitettu kahden viime vuoden aikana enemmän kuin koko koko 2000-luvulla yhteensä.
Poliisin tilastojen mukaan vuosina 2006–2021 poliisin tietoon tuli ainoastaan yksi vakoiluepäily vuonna 2018. Ylen tietojen mukaan vuosina 2022–2023 poliisin tietoon on kuitenkin tullut jo ainakin neljä vakoiluepäilyä.
Tapaus 1. Ylen tietojen mukaan vuonna 2022 Keskusrikospoliisissa (KRP) kirjattiin epäily törkeästä vakoilusta. Rikos on yksi rikoslain ankarimmin rangaistavista teoista, ja siitä voi seurata elinkautinen vankeusrangaistus.
Tammikuussa 2022 uutisoitiin ulkoministeriön virkamiehiin ulkomailla kohdistuneesta vakoilusta, jossa oli käytetty Israelissa kehitettyä Pegasus-vakoiluohjelmaa. Ylen tietojen mukaan tapausta tutkittiin törkeänä vakoiluna. Yle ei ole saanut KRP:stä vahvistusta, onko esitutkinta edelleen käynnissä.
Tapaus 2. Joulukuussa 2022 Yle uutisoi KRP:n tutkimasta vakoiluepäilystä Kainuussa. Myöhemmin kävi ilmi, että kahta venäläismiestä oli epäilty vakoilusta Kainuun keskussairaalassa. Tutkinnassa kuitenkin todettiin, että miehet olivatkin luvallisella asialla olleita siivoojia.
Vakoiluepäilyjä Panssariprikaatissa
Keskiviikkona Yle uutisoi kahdesta hyvin harvinaisesta vakoiluepäilystä, jotka kirjattiin vuonna 2023. Rikosepäilyt tutki Hämeen poliisi, ja niissä oli kyse väärinkäsityksestä tai ylireagoinnista.
Tapaus 3. Syksyllä 2022 Parolan Panssariprikaatin portilta otettiin kiinni kaksi latvialaista turistia, kun he olivat kuvaamassa museopanssarivaunuja. Heidät vapautettiin pian, koska poliisi totesi heidän ajautuneen sotilasalueelle vahingossa.
Tapaus 4. Kesällä 2023 Googlen kuvausauto oli vahingossa ajanut väärällä alueella lähellä Panssariprikaatin porttia. Prikaatin oikeusupseeri teki asiasta rikosilmoituksen vakoilusta, mutta poliisi totesi, että kyseessä ei ole rikos.
Luvatonta tiedustelua idässä
Yle on uutisoinut myös tapauksesta, jossa KRP tutkii luvatonta tiedustelutoimintaa Virolahdella. Vaikka rikosnimike ei ole vakoilu, toiminnassa voi olla kyse samankaltaisesta toiminnasta. KRP ei ole kertonut, mistä tutkinnassa on kyse.
Rikosnimike koskee toimintaa, jossa joku hankkii tietoja vierasta valtiota vahingoittaakseen tai toisen vieraan valtion hyväksi. Teossa vakoilun kohteena ei siis ole Suomi.