THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen kuvailee sairaalaverkkoa pohtineen työryhmän raporttia ohueksi. Hänestä siinä ei ole selviä vaikutusarvioita siitä, mitä sairaala- ja päivystysverkon mahdollisesta tiivistämisestä oikein seuraa.
– On hiukan vaikea ottaa kantaa näihin esityksiin, koska niiden pohjalla ei välttämättä ole selvää vaikutusarviointia, Tynkkynen sanoo.
Tynkkynen pitää työtä sairaalaverkon karsimiseksi sinänsä kannatettavana.
– Palveluiden keskittämiselle on perusteita muun muassa siksi, että nyt hyvinvointialueiden leikkaukset palveluverkkoon kohdistuvat pitkälti peruspalveluihin.
Keskussairaaloiden määrä vähenisi
Sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa selvittänyt työryhmä julkaisi ehdotuksensa torstaina. Työryhmän mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä, koska väestö ja siten myös terveydenhuollon työvoima keskittyvät isoihin kasvukeskuksiin.
Työryhmä katsoo, että sairaaloiden uudesta työnjaosta pitää säätää lailla.
Muutokset tapahtuisivat kahdessa vaiheessa. Viimeistään vuoteen 2030 mennessä Suomessa olisi viisi yliopistollista sairaalaa, 5–8 keskussairaalaa ja lisäksi akuuttisairaaloita. Nykyään keskussairaaloita on 15.
Akuuttisairaaloissa ei olisi esimerkiksi synnytysosastoja eikä ympärivuorokautista leikkaustoimintaa.
Tämä grafiikka näyttää, miten nykyinen ja ehdotettu malli eroavat toisistaan:
Etäisyydet kasvaisivat
Tynkkynen näkee uudistuksen taustalla pitemmän kehityksen, jossa erikoissairaanhoitoa on jo keskitetty.
– Meillä on jo nyt vähennetty esimerkiksi toimipisteitä, joissa synnytyksiä voidaan järjestää.
Esimerkiksi matkasynnytykset ovat lisääntyneet, vaikka ovatkin edelleen harvinaisia.
Tynkkynen arvioi ehdotusten toteutumisen tarkoittavan, että joillakin alueilla etäisyydet tiettyihin palveluihin kasvaisivat edelleen.
Osaan palveluista sopii Tynkkysen mielestä hyvin, että ne haetaan kauempaa. Näihin kuuluvat sellaiset palvelut, joita ihminen saattaa tarvita vain kerran elämässään.
– Ajatus Suomessa on ollut, että ei ehkä ole niin vaarallista, jos sellainen palvelu haetaan hiukan kauempaa. Palataan kotiin toipumaan ja saadaan läheltä kuntouttavia palveluita.
Toisin on esimerkiksi päivystyspalveluiden kanssa. Niitä ihminen voi tarvita vuorokauden ajasta riippumatta ja tietyssä ajassa.
– Silloin tullaan siihen, miten meidän ensihoitopalvelumme toimivat. Tätä pitäisi tarkastella osana tätä kokonaisuutta, Tynkkynen sanoo.
Sairaalaverkoston työryhmän puheenjohtaja Petri Virolainen kuvasi muutoksen syitä raportin julkistustilaisuudessa:
Päivystyspalvelut tärkeitä turvallisuudentunteen kannalta
Tynkkynen kiinnittää huomiota siihen, että erityistason palveluiden keskittämistä perustellaan sillä, että perustason palveluiden saatavuus paranee.
Ajatus on, että perustason kohentumisen ansiosta esimerkiksi ympärivuorokautisen päivystyksen tarve vähenisi.
– Työryhmän raportissa oletetaan, että tiettyjä palveluja keskitetään ja lakkautetaan, jotta perustasolle saadaan enemmän resursseja. Tavoite on kannatettava, mutta iso kysymys on, miten perusterveydenhuollon palvelut saadaan kuntoon ja millä aikavälillä, Tynkkynen sanoo.
Tynkkynen katsoo, että päivystys- ja ensihoitopalvelut ovat myös turvallisuudentunteen kannalta tärkeitä palveluita.
Hän sanoo, että jos sairaaloiden päivystystä selvästi vähennetään, hyvinvointialueiden kiirevastaanottotoiminta pitää saada toimimaan entistä paremmin.
Tynkkynen korostaa, että ihmisille pitää saada viestittyä, että vaikka tietyt palvelut siirtyisivät kauemmas, he eivät jää niitä ilman.
– Ihmisille on tärkeää tuntea, että jos minulle jotain tapahtuu, pääsen palvelun piiriin ja minua autetaan.