Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen on yksi sairaalaverkon uudistussuunnitelmista vastalauseen jättänyt johtaja.
Hän kritisoi voimakkain sanankääntein tänään julkaistua sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvitystä, joka karsisi keskussairaaloiden määrää.
Selvityksessä ehdotetaan uudistusta, jonka jälkeen Suomeen jäisi 5-8 keskussairaalaa. Nykyisin niitä on viisitoista. Uudistus osuisi Kanta-Hämeessä erityisesti Hämeenlinnan keskussairaalaan ja sen tarjoamiin palveluihin.
Uudistuksen yhteydessä esimerkiksi synnytykset voisivat siirtyä Hämeenlinnasta muualle.
– Meillä [Hämeenlinnan] keskussairaalan toiminnoista suurin osa siirtyisi pois. Tästä seurauksena olisi talouden, käytännön asioiden ja kiinteistön arvon takia se, että Forssan ja Riihimäen yksiköiden toimintaa täytyisi siirtää Hämeenlinnassa tyhjeneviin tiloihin, Naukkarinen sanoo.
Eniten kantahämäläistä kismittää se, että esitys tarkoittaisi Hämeenlinnaan ensi vuonna valmistuvan noin 400 miljoonan euron sairaalainvestoinnin valumista hukkaan.
– Olen ärsyyntynyt, että tällaista kouhkataan. En usko, että asia menee edes eteenpäin.
Hämeenlinnan keskussairaalan toiminnoista suurin osa siirtyisi pois. Forssan ja Riihimäen yksiköiden toimintaa täytyisi siirtää Hämeenlinnassa tyhjeneviin tiloihin.
Olli Naukkarinen
STM:n ryhmän tehtävänä oli pohtia, miten ihmisten palvelut turvataan, kun väestö ikääntyy ja tiivistyy kasvukeskuksiin eivätkä raha tai ammattilaisetkaan tahdo riittää. Ryhmässä olivat mukana hyvinvointialueiden johtajat ja asiantuntijoita ministeriöistä.
Lue myös: Sairaalaryhmän työ päättyi riitaisana: Keskussairaaloita ja synnytyslaitoksia halutaan karsia
Työryhmän työ päättyi riitaisana. Neljä ohjausryhmässä istunutta hyvinvointialueen johtajaa kirjasi raporttiin vastalauseensa. He vastustavat keskussairaaloiden vähentämistä.
Eriävän mielipiteen allekirjoittivat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajat.
Henkilöstöpula huolena
Sote-keskustelua on määrittänyt pitkälti puhe kustannusten hillinnästä, mutta osaajien eli työvoiman puute on huomattavasti suurempi ongelma, sanoo työryhmän puheenjohtaja Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointijohtaja.
Virolaisen mukaan on fakta, että nyt osaajat eivät riitä kaikkiin nykyisiin yksiköihin.
– Hyvinvointialueen tehtävät pitää pystyä toteuttamaan laadukkaasti, se on tae potilasturvallisuudelle. Mutta jos ei ole osaajia, ei ole myöskään laatua, vaikuttavuutta eikä potilasturvallisuutta, Virolainen tiivistää.
– Ei ole kenenkään etu, että palvelu on lähellä, jos se on laadullisesti heikko.
Kanta-Hämeen henkilöstöpula ei ratkeaisi
Naukkarinen ei yhdy päijäthämäläisen kollegansa näkemykseen siitä, että Kanta-Hämeen sairaaloiden tehtävien vähentäminen todella auttaisi maakunnan tasolla henkilöstöpulaan.
– Työryhmä on tehnyt ansiokasta työtä siitä hyvin kapeasta näkökulmasta, mutta heti kun näitä vaikutuksia aletaan oikeasti tarkastelemaan, niin en usko, että tämä kokonaishenkilöstöpulaa auttaa. Luulenpa, että tällä on enemmänkin kustannuksia nostava vaikutus, Naukkarinen arvioi.
Naukkarisen näkemys työryhmän esitystä kohtaan on tyly. Sote-uudistus on nyt vuoden vanha, ja alueiden työn organisointi yhä kesken.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttä on tällä hetkellä erittäin turbulenssissa tilanteessa. Ajoitus on aivan onneton. Ylipäätään se, että tällaisen akateemisen keskustelupöytäkirjan pohjalta lähdetään käymään keskustelua tässä tilanteessa, en sitä ymmärrä, Naukkarinen sanoo.
– Kyllä siinä tilanteessa, jossa lähdetään näin isoja asioita esittämään, silloin raportissa pitää olla muitakin numeroita kuin sivunumerot. Mutta kun ei ole tehty edes pintapuolisia selvityksiä ja tämä laitetaan liikkeelle, niin sitä en ymmärrä tässä prosessissa.
Kanta-Häme haluaa kolme pistettä
Naukkarisen johtama OmaHäme haluaa järjestää Kanta-Hämeen terveyspalvelut kolmen pisteen mallilla: keskussairaala Hämeenlinnassa ja pienemmät sote-keskukset Forssassa sekä Riihimäellä.
Valtakunnan tason puuttuminen alueiden sairaaloiden palveluiden laajuuteen tai tehtäviin tuntuu Naukkarisesta turhauttavalta myös siksi, että ministeriöstä käsin tapahtuva ohjaus ohittaa hänen mielestään hyvinvointialueiden itsehallinnon.
Sote-uudistuksessa alueille annettiin vastuu järjestää palvelunsa kullekin maakunnalle sopivalla tavalla.
– En ymmärrä, miksi valtion pitää erikseen kieltää ympärivuorokautisen päivystyksen pitäminen, jos jokin alue pystyy sellaista pitämään, Naukkarinen kritisoi.