Viikko sitten koettu hurja sähkön hintapiikki ja aiemmatkin hirmuhinnat ovat saaneet monet toivomaan sähkön hinnalle rajoituksia. Lähes 60 000 kannatusilmoitusta kerännyt kansalaisaloitekin asiasta luovutettiin eduskunnalle jo viime vuonna, mutta talousvaliokunnan marraskuista kuulemista pidemmälle aloite ei ole edennyt.
Suomi ei itsenäisesti voikaan asettaa kattohintoja. Keväällä voimaan astuva EU-direktiivi antaa siihen kuitenkin mahdollisuuden, ja nyt työ- ja elinkeinoministeriössäkin on havahduttu.
Siellä on valmius laatia kattohintalaki kassakaappiin odottamaan tarvetta, jos hallitus niin haluaa. Asian on määrä olla esillä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja virkamiesten tapaamisessa lähiviikkoina.
Todellista kriisiä varten
Suomi ei voi ottaa käyttöön vähittäishintojen sääntelyä tai hintakattoa ilman, että EU:n neuvosto on ensin julistanut sähkönhintakriisin.
Ehdot on listattu sähkömarkkinadirektiiviin, josta EU on päässyt alustavaan sopuun. Direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ottaa käyttöön hintakattokriteerit.
– Neuvosto voi komission esityksistä julistaa alueellisen tai unionin laajuisen sähköhintakriisin, jos keskimääräiset sähkönhinnat ovat hyvin korkeat tukkumarkkinoilla, kertoo teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Ehtona on, että sähkön veroton keskihinta on vähintään 2,5-kertainen viiden vuoden keskihintaan nähden, kuitenkin vähintään 18 senttiä kilowattitunnilta – ja vähintään puolen vuoden ajan. Yksittäiset hirmuhintapäivät eivät siis riitä EU:lle perusteeksi julistaa hintakriisi.
Lisäksi EU edellyttää, että sähkön vähittäismyyntihinnat ovat nousseet ainakin 70 prosenttia ja jatkuvat vähintään kolme kuukautta.
Hintakriisi voidaan julistaa enintään vuodeksi, mutta sitä voidaan jatkaa, jos samat kriteerit täyttyvät. Tarvetta ei ole nyt näkyvissä.
Tukea vain osalle
Direktiivin mukaan kattohinnan kautta kevennystä sähkölaskuunsa voivat saada vain kotitaloudet sekä pienet ja keskisuuret yritykset. Muut saavat pärjätä omillaan.
Mutta tukeen oikeutetutkin saavat kattohinnalla vain osan kulutuksestaan. Pk-yritykset saavat kattohinnalla 70 prosenttia kulutuksen määrästä, joka oli edellisenä vuonna samaan aikaan.
Kotitalouksille taas on luvassa säännellyllä kattohinnalla 80 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanikulutuksesta.
– Kun sähkölämmitteisen omakotitalon kulutus voi olla kuukaudessa 1 500–2 000 kilowattituntia, niin suuruusluokkaa 500 kilowattituntia kuukaudessa saisi tuetulla hinnalla ja loppu pitää ostaa markkinahinnoilla, Kuuva sanoo.
– Sähkölämmittäjät saisivat hintakaton käytännössä vain hyvin pienelle osalle kulutuksestaan, Kuuva toteaa.
Suomessa on yli puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakotitaloa ja paritaloa.
Sähkönmyyjät ostavat sähkönsä markkinahintaan hintakriisinkin aikaan, vaikka joutuisivat myymään osan siitä kattohinnalla. Tappiota kertyisi, mutta valtio korvaisi erotuksen.
Millä kattohinnalla
EU:n yksi pohjaehto hintakriisille on 18 senttiä kilowattitunnilta eli arvonlisäveron kanssa 22,3 senttiä.
Minkälaisen kattohinnan Suomi määräisi omille sähkönkuluttajilleen?
– Sitä ei sanota direktiivissä, mutta tuntuisi hassulta, jos Suomen katto olisi alempi kuin hinta, josta järjestelmä vasta laukeaa ja tuettaisiin sitä alempaa hintaa, Kuuva pohtii.
– Jos sanottaisiin, että nyt valmistellaan esimerkiksi 10 sentin hintakatto, niin meidän virkavelvollisuus on sanoa, että tämä ei ole EU-säädösten mukaan mahdollista, Kuuva huomauttaa.
Orpon hallitusohjelma lupaa edistää sähkölaskun kohtuullisuutta. Ohjelman mukaan hallitus varautuu sääntelemään sähkön vähittäismyyntihintoja väliaikaisesti poikkeuksellisen sähkönhintakriisin aikana.
Tuleeko kattohinta?
Valmius kattohintalain laatimiseen on olemassa, mutta todennäköisyys EU:n 18 sentin pohjaehdon laukeamiselle näyttää tällä hetkellä pieneltä. Sähköpörssin futuurihinnat ennakoivat lähivuosille selvästi alle 10 sentin verottomia keskihintoja kilowattitunnille.
18 sentin keskihintaehto ei olisi täyttynyt edes vuonna 2022, joka on nähdyistä toistaiseksi pahin sähkönhintavuosi. Vuonna 2022 veroton spot-keskihinta oli 15,8 senttiä kilowattitunnilta.