Useat poliitikot ovat viime aikoina esittäneet, että kiinalaistaustainen videosovellus Tiktok pitäisi kieltää. Yksittäisen sovelluksen kieltämisen vaatiminen on kuitenkin helpompaa kuin itse kiellon toteuttaminen.
Keskustelu alkoi, kun aiemmin somejätti Metalla työskennellyt kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla ilmoitti Helsingin Sanomissa, että Tiktok pitäisi kieltää EU:ssa. Myöhemmin kiellon kannattajiksi ilmoittautuivat myös vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja Sdp:n kansanedustaja Ville Merinen.
Kansanedustajien tehtävä on säätää lakeja, joilla loppukädessä tällainen kielto voitaisiin toteuttaa.
– Perusteet Tiktokin kieltämiseen ovat seitinohuet. En haluaisi olla se juristi, joka joutuisi niitä tuomioistuimissa puolustamaan. Siinä saisi harjoittaa aika soveltavaa oikeustiedettä, jos aikoisi menestyä, toteaa kansainvälisen oikeuden tutkija Toni Selkälä Turun yliopistosta.
Selkälä huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa on useampaan otteeseen yritetty kieltää Tiktok, mutta yritykset ovat kaatuneet perustuslain vastaisina. Kiellolla olisi todennäköisesti samanlaisia haasteita täälläkin.
– Demokratiassa tällainen syrjivä lainsäädäntö ei ole kovin hyvä lähtökohta ja se sopii muutenkin huonosti oikeusvaltion pirtaan, Selkälä sanoo.
Tutkija katsoo, että kansallisen kiellon laatiminen voisi helposti johtaa Suomessa perustuslailliseen kriisiin.
– Nyt puhutaan ihan meidän yhteiskunnan perustavanlaatuisista arvoista. Puhumme sananvapaudesta, puhumme elinkeinovapaudesta. Ne ovat meillä länsimaissa ihan keskeisenä pidettyjä arvoja, Selkälä sanoo.
Kieltoa haettava EU-tasolla
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen pitää selvänä, että Tiktok-kieltoa pitäisi lähteä hakemaan EU-tasolla. Tiktokin omistava Bytedance toimii EU-alueella, eikä sillä ole edustusta Suomessa.
– Suomi ei kansallisesti pysty lähtemään kieltoihin, Neuvonen sanoo.
Jos kieltoa lähdettäisiin edistämään, sen perusteluita todennäköisimmin lähdettäisiin hakemaan tietosuojalainsäädännöstä, Neuvonen arvelee. Aivan aluksi pitäisi kuitenkin olla todisteita väärinkäytöksistä. Tällä hetkellä on vain epäilyjä mahdollisuuksista väärinkäytöksiin. Näistä on varoittanut muun muassa suojelupoliisi.
Neuvonen huomauttaa, että vaikka todisteita saataisiin Tiktokin käyttäjätietojen päätymisestä Kiinan valtion käsiin, kiellon voimaan saattamisessa kestäisi vuosia. Mitä todennäköisimmin asia etenisi aina EU:n tuomioistuimeen asti.
– Ja sääntöjen rikkomisesta on tietysti myös muitakin rangaistuksia kuin kielto, kuten esimerkiksi isot sakot, Neuvonen toteaa.
EU:n olisi siis pystyttävä perustelemaan, miksi amerikkalaiset teknologiayhtiö saavat sakkoja, kun kiinalaiset yhtiöt saavat porttikieltoja.
Eurooppalaisten tiedot ovat päätyneet vakoiluohjelmaan
Tiktokin kieltäminen eurooppalaisten tietosuojan perusteella ei olisi täysin ilman ennakkotapausta. Kymmenen vuotta sitten EU ja Yhdysvallat ajautuivat riitaan amerikkalaisyhtiöiden tietosuojakäytännöistä, kun paljastui, että useat teknologiayhtiöt luovuttivat käyttäjätietoja Yhdysvaltain vakoiluohjelmaan.
Itävaltalainen tietosuoja-aktivisti Maximilian Schrems valitti asiasta Irlannin tietosuojaviranomaisille, joiden pöydältä asia eteni aina EU-tuomioistuimeen asti. Syksyllä 2015 tuomioistuin katsoi, että EU:n ja Yhdysvaltain välinen henkilötietosopimus oli laiton, koska eurooppalaisten tietojen ei voitu katsoa olevan turvassa Yhdysvalloissa.
Schremsin ansiosta amerikkalaiset teknologiayhtiöt siirsivät eurooppalaisten käyttäjiensä datojen käsittelyn Eurooppaan.
– Jos nyt voidaan osoittaa, että Tiktokin käyttäjien tiedot siirtyvät Kiinaan ja siellä valtiollisella toimijalla on mahdollisuus tarkkailuun, johon ei ole mitään oikeusturvatakeita EU:n kansalaisilla, niin siinä tapauksessa voidaan ajatella, että tässä olisi aika identtinen tilanne näiden tietosiirtojen osalta kuin Schrems-tapauksessa, Selkälä arvioi.
Tiktokin edustajat ovat viime kuukaudet kiertäneet pitkin Eurooppaa vakuuttelemassa päättäjiä Tiktokin turvallisuudesta. Yhtiö rakentaa Eurooppaan kahta palvelinkeskusta nykyisen yhden lisäksi. Tämän jälkeen yhtiö vakuuttaa, että eurooppalaisten käyttäjien tiedot pysyvät Euroopassa.
Tämä tekee Selkälän mukaan Schrems-argumentista ainakin osittain tehottaman.
EU kielsi venäläisen propagandan, mutta Tiktokin sisältöihin on vaikeampi puuttua
Oikeustieteilijöiden haastatteluissa nousee esille Euroopan komission kahden vuoden takainen ratkaisu kieltää Venäjän propagandaa levittäneen RT France -kanavan toiminnan. Kanava valitti päätöksestä EU:n yleiseen tuomioistuimeen, joka linjasi, ettei toimiluvan poistaminen rajoittanut ympäri maailmaa toimivan mediatalon sananvapautta tai tiedonvälityksen vapautta.
Tiktokin omistavaa Bytedancea on aikaisemmin syytetty algoritmin manipuloinnista. Tiktokin on muun muassa katsottu hillitsevän Kiinaa kritisoivien sisältöjen leviämistä. Jos Kiinan hallinto pystyy vaikuttamaan Tiktokin sisältöihin, sillä on käytössään erittäin tehokas propagandakanava.
Tiktokin kaltaisia alustoja varten ei ole säädetty vastaavanlaisia lakeja kuin tv-toimintaan. Sosiaalisen median pyörittäminen ei ole luvanvaraista toimintaa.
EU:n digipalvelusäädös sen sijaan sälyttää Tiktokille velvollisuuksia huolehtia, ettei sen algoritmit levitä kansalaiskeskustelua ja yleistä turvallisuutta uhkaavia sisältöjä. Tarvittaessa EU-komissio voi määrätä Tiktokia puuttumaan algoritmiensa toimintaan.
Sama digipalvelusäädös koskee myös Applen ja Googlen sovelluskauppoja, huomauttaa Lapin yliopiston oikeusinformatiikan yliopistonlehtori Juhana Riekkinen.
– Jos Tiktok kieltäytyisi noudattamasta EU-sääntelyä ja ei toimisi yhteistyössä viranomaisten kanssa, sovelluksen saatavuuteen voitaisiin siten ehkä puuttua näiden muiden erittäin suurten verkkoalustojen kautta, sanoo Riekkinen.
Myös hän pitää Tiktokin suoranaista kieltämistä länsimaisen sananvapauskäsityksen ja perusoikeuksien näkökulmasta hyvin hankalana. Venäjän hyökkäyssodan kaltainen tapahtuma voisi muuttaa tilannetta.
– Puhtaasti vihamielisen valtion hybridi- ja informaatiosodankäynnin aseena käyttämän somealustan tai sovelluksen kieltäminenkin voisi varmaankin joissain olosuhteissa olla mahdollista, Riekkinen toteaa.
Toistaiseksi tilanne ei ole tämä. Ja toisaalta ei RT Francen kieltäminen ollut sekään läpihuutojuttu. Tuomioistuimen päätöksessä käydään läpi sananvapauden, tiedonvälityksen vapauden, elinkeinovapauden ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteita, Toni Selkälä listaa.
– Käsittelyssä oli sotaa käyvän valtion sotapropagandan levittäminen valtiollisen toimijan taholta Euroopassa ja jopa siinä kipuiltiin, että kuinkahan tässä käy, Selkälä sanoo.
– Tiktokin kohdalla puhutaan kuitenkin ihan toisen tasoisesta ilmiöistä, niin on hirveän hankalaa nähdä, että miksi se kynnys tässä tapauksessa ylittyisi, hän jatkaa.
Kuuntele Uutispodcastin jakso Tiktokista:
