Rajut ulosajot ovat puhuttaneet tällä viikolla Sveitsin Wengenissä pidettävissä alppihiihtokisoissa. Torstaina miesten syöksylaskukisassa Marco Kohler menetti tasapainon ja meni kumoon lähes 140 kilometrin tuntinopeudesta.
Perjantaina miesten supersuupujottelukisassa ranskalaistähti Alexis Pinturault kaatui pahannnäköisesti. Launtaina syöksyssä vakavin tilanne kävi lajin kärkinimiin kuuluvan Norjan Aleksander Aamodt Kilden kohdalla. Hän ajautui ulos juuri ennen maalia ja lensi päin turva-aitoja.
Kohlerin sekä Pinturault'n kisakausi on todennäköisesti ohi. Vain viikko sitten isäksi tullut Pinturault jakoi lauantaina päivityksen, jonka perusteella hänen vointinsa on olosuhteisiin nähden hyvä. Hän jakoi hellyttävän kuvan esikoisensa kanssa.
– Parasta kipulääkettä. Kiitos kaikille mukavista sanoista, Pinturault kirjoitti X:ssä.
Kilde puolestaan leikattiin Bernin sairaalassa. Maajoukkueen lääkärin mukaan urheilijalta leikattiin pohje ja hänen olkapäänsä on mennyt sijoiltaan. Kisatauon kesto on kuitenkin vielä epäselvää.
Osa urheilijoista on kritisoinut todella tiivistä kisaohjelmaa. Miehet kisasivat vauhtilajeissa kolme kertaa putkeen, mikä on poikkeuksellista.
– Toivottavasti tämä on viimeinen kerta koskaan, kun kolme kisaa on putkeen, miesten tämän hetken suurin tähti Marco Odermatt puhisi Viaplayn lähetyksen aikana.
Manageri Claus Rythe kokee, että alppihiihdossa on menty liian pitkälle tiheän kisaamisen kanssa.
– Emme halua loukkaantumisia. Teemme kaikkemme välttääksemme ne, hän totesi NRK:lle.
Huono yhdistelmä
Yle Urheilun alppihiihtoasiantuntija Marcus Sandell on samoilla linjoilla. Hän ei koe, että Wengenin syöksyradan pituus tai radan eri piirteet olisivat luoneet varsinaista vaaramomenttia.
Aiempien päivien vauhtilajikisojen aiheuttama väsymys sekä radan pituus eivät sen sijaan ole ihanteellinen yhdistelmä.
– Ohjelma on muuttunut täysin, koska alkukaudesta jouduttiin perumaan niin monta kisaa. Niitä on ängetty olemassa oleviin kisaviikonloppuihin. Mennään joka päivä rinteeseen antamaan kaikkensa. Sitten on kaikista pisin syöksy, jossa on kovat vauhdit, mikä kulminoituu näihin onnettomuuksiin.
Lauantaina kaatunut Kilde oli tällä viikolla flunssassa. Torstain kisassa hän ylsi kolmanneksi, mutta kisasi vielä kuitenkin toipilaana.
– Kilden kohdalla suurin todennäköisyys voimien loppumiseen oli se, että hän oli kipeänä. Se on selkeää, että flunssaisuus tuntuu kehossa. Tuo ohjelma on vain liian raskas, Sandell sanoo.
Myös Norjan Viaplayn asiantuntija Nina Haver-Löseth näkee kisojen peruuntumisen aiheuttavan lisäkuormaa.
– Jo normaali ohjelma aiheuttaa tarpeeksi stressiä, hän muistutti NRK:n mukaan.
”Riskeeraavat viimeisen päälle”
Vyyhti siis sai alkunsa heikkojen sääolosuhteiden takia perutuista alppikisoista. Esimerkiksi miesten kauden ensimmäinen vauhtilajikisa pidettiin vasta juuri ennen joulua.
Sandellin mukaan yksi vaihtoehto on, ettei peruutettujen kisojen tilalle etsitä korvaavia paikkoja. Se kuitenkin aiheuttaa eriarvoisuutta lajien välille.
– Lajien määrät eivät olisi samat. Olisi enemmän tekniikkakisoja kuin vauhtilajien kisoja, mikä vaikuttaa tietysti kokonaiscupiin. Siinä on siis omanlaista politiikkaa taustalla.
Peruuntumisia tulee joka vuosi. Sandell sanoo, että FIS:n pitäisi miettiä varakisoja.
– Sen sijaan, että esimerkiksi Wengenissä pidetään tuplakisat, alkukaudesta voisi olla ylimääräinen kilpailu jossain.
Elian Lehto sivusi lauantaina uransa parasta maailmancupin sijaansa. Hän oli 20:s.
Lehto muistuttaa, että vauhtilajeihin sisältyy aina omat riskinsä.
– Ne ovat sellaisia juttuja, jotka kuuluvat tähän lajiin. Noista kärkijätkät haluavat voittaa, joten he riskeeraavat ihan viimeisen päälle. Totta kai tuo on helvetin vaarallista. Mennään tosi lujaa, ollaan aivan hapoilla, kaksi minuuttia alla ja tiukkoja käännöksiä.
– Se on sellainen asia, jonka kaikki hyväksyvät siinä vaiheessa, kun mennään starttiin. Jos aletaan ottamaan sellaisia elementtejä pois, jotka ovat olleet tässä lajissa viimeiset 80 vuotta, kyse ei ole enää samasta lajista, Lehto lisää.