HUSin entinen lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo varoittaa terveydenhuoltoa uhkaavasta kriisistä.
Hirvensalo totesi eilen sunnuntaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että terveydenhuoltoa uhkaa hitaasti etenevä kriisi, joka vaarantaa terveydenhuollon toimivuutta päivittäin. Hirvensalo jäi hiljattain eläkkeelle tehtävästään HUSin valmiuskeskuksen lääkintäpäällikkönä.
– En hyväksy sitä, että meidän ydintehtävästämme, potilaan hoidosta, joudutaan säästämään ja hallinto toimii samalla normaalisti, hän kommentoi lehdessä.
Ylelle Hirvensalo kommentoi, että vuosikymmenten kuluessa hallintoa on tullut sairaaloihin monta kerrosta lisää ja sote-uudistuksen jälkeen tilanne on pahentunut.
Hirvensalon mielestä rahoituksen ohjausperiaatteet ja koko johtaminen jää ylätasolle.
Sote-uudistuksen vaikutukset heijastuvat koko maahan, mutta Uudellamaalla tilanne on Hirvensalon mukaan poikkeuksellinen. Maakunnassa toimii kaikkiaan neljä hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. HUS-yhtymä vastaa Uudenmaan erikoissairaanhoidosta.
Hirvensalon mielestä perus- ja erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen yhdistäminen on liian laaja kokonaisuus, joka etäännyttää vastuulliset johtajat varsinaisesta ydintoiminnasta.
– Tämä yhtälö on hyvin vaikea hahmottaa kokonaisjohtamisen kannalta. Jokaisella alueella on oma johtonsa ja omat organisaationsa. Lisäksi jokaisen hyvinvointialueen ja Helsingin täytyy yhdessä pohtia erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän osuutta.
Nykyinen rahoitus on hänen mukaansa riittämätön tärkeiden toimintojen turvaamiseen.
Hirvensalon mielestä hoitojonoja ei saada purettua. Nykyisessä tilanteessa voidaan korkeintaan hidastaa hoitojonojen kehitystä. Sekin työ on hankalaa, koska päivystyksellisen toiminnan osuus on niin suuri.
– Terveyspalvelujen turvaaminen pitäisi nähdä niin tärkeänä, että rahoitus turvataan, Hirvensalo toteaa.
Hirvensalo hämmästelee, miten ihmiset hyväksyvät sen, että jonoja ei pureta ja hoitoon pääsy on vaikeaa.
– On huolestuttavaa, että ihmiset vähitellen hyväksyvät olemassa olevan ongelman, eivätkä lähde protestoimaan sitä.
HUS-yhtymän toimitusjohtaja: kritiikki kohdistuu sote-ratkaisuun
HUS-yhtymän toimitusjohtaja Matti Bergendahl kokee, ettei Hirvensalo kritisoi HUSin hallintoa vaan koko uutta sote-ratkaisua.
– Olen Hirvensalon kanssa hyvin samaa mieltä, että HUS-yhtymässä ja koko sote-ympäristössä pitää olla hyvin tarkkana, ettei hallinto paisu. Ydintehtävämme on potilashoidossa.
Nykyisessä mallissa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sote-rahoitus tulee kokonaisuudessaan valtiolta. HUS-yhtymä ei saa ollenkaan suoraa rahoitusta valtiolta, vaan HUSin rahoitus tulee Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingiltä, Bergendahl toteaa.
Muita tulonlähteitä ovat muun muassa asiakasmaksut ja sairaanhoidollisten palveluiden myynti muille hyvinvointialueille.
– Viime vuoden alusta meillä on ollut talousarvioraami ja sillä rahamäärällä on tultava toimeen. Kyseessä on erittäin merkittävä muutos aiempaan suoriteperusteiseen laskutusmalliin. Tätä olisi jollakin aikavälillä pohdittava uudelleen, koska HUS on myös erittäin suuri kouluttaja ja tutkimusta tekevä toimija. Lisäksi meillä on erikoissairaanhoidossa valtakunnallisia vastuita.
Potilasjonojen purkamiseen toimitusjohtaja kannattaisi valtakunnallisesti kertaluontoista erillisrahoitusta, koska jonot ovat hänen mukaansa suurimmaksi seurausta koronapandemiasta.
– Pääsisimme tasapainoon ja normalisoimaan tilanteen niin HUSissa kuin muuallakin maassa. Nykyisellä rahoitusmallilla siihen ei ole otettu kantaa tai malliin ei ole sisällytetty sellaista rahaa, jolla nämä hoitojonot purettaisiin.
Bergendahl muistuttaa, että Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa koronapandemia oli kaikkein vaikein.