Osalla presidenttiehdokkaista on kielipelissä etulyöntiasema.
Esimerkiksi vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Li Anderssonin äidinkieli on ruotsi. Niin on myös Liike Nytin ehdokkaalla Harry Harkimolla. Kokoomuksen Alexander Stubb on kaksikielisestä perheestä.
Ylen vaalikoneessa, yhtä lukuun ottamatta, kaikki ehdokkaat mainitsivat taitavansa myös toisen kotimaisen kielen.
Presidenttiehdokkaat pääsivät esittelemään ruotsin kielen taitojaan Ylen ruotsinkielisen nuorisotoimituksen X3M Nyheterin haastattelussa, jossa ehdokkaat koostivat oman ”presidentticocktailinsa”.
Huumorimielisessä haasteessa ehdokkaita pyydettiin kokoamaan drinkki sen mukaan, miten he presidentteinä jakaisivat aikaansa ja energiaansa eri teemojen kesken.
Katsotaan, miten ehdokkaat suoriutuivat. Presidenttiehdokkaiden kielitaitoa arvioi ruotsinkielisen Yle Svenskan raati. Raatiin kuuluivat toimittaja Niklas Grönholm, tuottaja Anna Back ja tuottaja Dan Granqvist ja arviot on annettu asteikolla 4–10.
Raati vasemmistoliiton Anderssonista: Paras ruotsin kielen taito
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Anderssonin äidinkieli on ruotsi. Ylen vaalikoneessa hän kertoo puhuvansa kahden kotimaisen lisäksi englantia, ranskaa ja venäjää.
Kokonaisarvosana: 10
Raadin arvio: Anderssonilla on ehdokkaista paras ruotsin kielen taito. Hän on taitava esiintyjä, ja hänellä on selkeä puhetyyli. Andersson myös huomioi puhuessaan kohdeyleisönsä ja mukauttaa puhettaan sen mukaan.
Raati kokoomuksen Stubbista: Erittäin sujuvaa
Kokonaisarvosana: 10
Raadin arvio: Stubb puhuu ruotsia erittäin sujuvasti ja liki pitäen yhtä hyvin kuin Andersson. Hän korostaa kaksikielisyyttään. Ei ole epäilystäkään, etteikö Stubb käyttäisi ruotsin kieltä myös esimerkiksi Pohjoismaiden välisissä tapaamisissa.
Raati Liike Nytin Harkimosta: Suomen kieli vaikuttaa
Kokonaisarvosana: 9,5
Raadin arvio: Harkimon äidinkieli on ruotsi, mutta hän käyttää välillä vääriä termejä. Tämä voi olla kuitenkin tietoista. Myös suomen kielen vaikutus kuuluu voimakkaasti.
Raati valitsijayhdistyksen Haavistosta (vihr.): Kyky nopeaan keskusteluun
Kokonaisarvosana: 9
Raadin arvio: Haavisto puhuu hyvää ja sujuvaa ruotsia, vaikka tietyt sanat ja taivutusmuodot aiheuttavat hankaluuksia. Puheesta huomaa, että hän on viime vuosina käyttänyt kieltä ja kykenee epäviralliseen, nopeatempoiseenkin keskusteluun.
Raati SDP:n Urpilaisesta: Kieli ruosteessa
Kokonaisarvosana: 8,5
Raadin arvio: Kokkolasta lähtöisin oleva Urpilainen on luonteva ruotsin puhuja, vaikka kieli on hieman ruosteessa. Vuodet ulkomailla kuuluvat puheessa. Sanasto on laaja, mutta ulosanti melko hidasta.
Raati valitsijayhdistyksen ja keskustan Rehnistä: Potentiaalia erinomaiseksi puhujaksi
Kokonaisarvosana: 8
Raadin arvio: Ei tee puhuessaan juuri virheitä. Rehn vaikuttaa jättävän asioita sanomatta, jotka suomeksi sanoisi. Rehnillä on kuitenkin potentiaalia kehittyä erinomaiseksi puhujaksi, jos käyttää kieltä enemmän. Hän suhtautuu kieleen positiivisesti.
Raati KD:n Essayahista: Asioita jää sanomatta
Kokonaisarvosana: 7,5
Raadin arvio: Essayah puhuu ruotsia, mutta epävarmasti ja melko hitaasti. Vaikuttaa, että paljon asioita jää sanomatta kielen vuoksi. Ymmärtää kuitenkin kieltä ja asennoituu siihen myönteisesti.
Raati PS:n Halla-ahosta: Osaa, mutta itseluottamus puuttuu
Kokonaisarvosana: 7
Raadin arvio: Halla-ahon suurin heikkous kielen puhumisessa on itseluottamuksen puute. Halla-aho osaa ruotsia ja ymmärtää, mitä puhutaan. Sanasto on laaja. Hän tuskin käyttäisi ruotsin kieltä vieraillessaan muissa Pohjoismaissa.
Raati valitsijayhdistyksen Aaltolasta: Ymmärtää puhetta, taidoiltaan heikoin
Kokonaisarvosana: 5
Raadin arvio: Aaltolan ruotsin kielen taito on ehdokkaista heikoin. Englannin kielen vaikutus näkyy voimakkaasti. Hän kuitenkin ymmärtää puhetta. Oletettavaa on, että hän ei käyttäisi ruotsia esimerkiksi vieraillessaan länsinaapurissa.
Vertailun vuoksi raati antoi arvionsa myös istuvan tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, ruotsin kielen taidosta. Niinistön ruotsin taito arvioitiin heikommaksi kuin monella presidenttiehdokkaista.
Niinistölle raati antaisi kouluarvosanaksi 7,5. Arvosanaa perustellaan muun muassa sillä, että Niinistö tekee puhuessaan kieliopilillisia virheitä ja puhe on hidasta.
Tutkija: Asenteet ruotsin kielen osaamista kohtaan voivat olla murroksessa
Pesti vie valtiojohtajaa vierailuille ympäri maailmaa. Kielitaito antaakin presidentille lisää vaikutusvaltaa, toteaa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.
Tämänkertaisilla presidenttiehdokkailla on varsin moninaista monipuolista kielten osaamista. Heistä kaikki kertovat hallitsevansa englannin.
Yle pyysi ehdokkaita kertomaan jollain vieraalla kielellä, mikä tekisi heistä hyvän ulkopolitiikan johtajan. Olli Rehniä lukuun ottamatta kaikki valitsivat kieleksi englannin. Rehn vastasi kysymykseen ranskaksi.
Suomalaiset ovat arvostaneet suuresti huippupoliitikoiden kielitaitoa. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että Suomi on pieni kielialue ja monikielinen maa. Ruotsin ja Suomen lisäksi saamen kielillä on virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella.
Kielitaito lisää presidentin auktoriteettia, kun taas suppea kielitaito voi taas nakertaa sitä. Vuorelma nostaa esimerkkinä esiin nyt jo edesmenneen entisen pääministerin, keskustan Ahti Karjalaisen.
– Hänen tankeroenglannilleen ilkuttiin. Ehkä se oli hieman kansallinen häpeäkin, että lähetimme maailmalle poliitikkoja, jotka eivät osanneet kunnolla englantia.
Kansainvälisissä keskusteluissa ja neuvotteluissa kielitaito on valttia. Kyse on myös siitä, millaisen kuvan Suomi haluaa antaa itsestään maailmalle.
Tulkin käyttö on diplomatiassa normi, mutta kahdenvälisten suhteiden luominen ja niiden vahvistaminen on vaikeampaa tulkin avulla.
Tulkin käyttöön myös sisältyy riski, että tulevatko osapuolet ymmärretyiksi oikein. Vuorelman mukaan englannin kielen taito on oikeastaan vähimmäisvaatimus.
– Jos presidentillä on kyky käydä keskusteluja vastapuolen äidinkielellä, se lisää todennäköisyyttä, että Suomi kykenee solmimaan ja syventämään kahdenvälisiä suhteita.
Entäpä sitten se ruotsi?
Ruotsin kielen kohdalla on syytä muistaa myös asian poliittinen ulottuvuus: esimerkiksi perussuomalaiset ovat jo pitkään kannattaneet ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta luopumista.
Presidentin kielitaito kytkeytyykin kansalliseen keskusteluun.
– Jos Suomessa on presidenttinä henkilö, joka ei osaa molempia virallisia kieliä, se herättää uskottavuusongelmia. Etenkin, jos samalla peräänkuuluttaa ruotsin kielen asemaa, Vuorelma pohtii.
Vuorelman mukaan oletus on ollut, että presidentti hallitsee kahden kotimaisen lisäksi vähintäänkin englannin kielen, ja mielellään lisäksi vielä jotain muuta.
EU-yhteistyössä arvokasta on esimerkiksi saksan ja ranskan osaaminen.
Myös venäjän kielen taitoa on perinteisesti pidetty arvossa, mutta tilanne on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Maailmanpoliittinen tilanne heijastuu muutenkin siihen, minkä kielien taitaminen nähdään erityisen arvokkaana. Vuorelman mukaan tällä hetkellä esimerkiksi kiinan kielen osaaminen voisi antaa presidentille lisää vaikutusvaltaa.
Ruotsin kielellä ei välttämättä ole kaikissa pöydissä käyttöä, mutta taito voi olla arvokas etenkin Pohjoismaisessa yhteistyössä.
Vuorelma uskoo, että samalla esimerkiksi valtiojohtajan vaikeudet ruotsin kielen kanssa voivat tarjota kieltä taitamattomille samastumisen kokemuksia. Näin on ollut esimerkiksi Niinistön kohdalla.
– Hän on aina pikkuisen kamppaillut käsitteiden kanssa, mutta puhunut siitä huolimatta. Moni poliitikkohan on tehnyt päätöksen olla kokonaan käyttämättä ruotsia.
Monella on tuoreessa muistissa ex-pääministeri, sosiaalidemokraattien Sanna Marinin takeltelu ruotsin kielen kanssa. Myöskään pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei mielellään anna haastatteluja ruotsin kielellä.
– Ehkä on nähtävissä jonkinlainen muutos politiikkasukupolvien välillä, eli että nuoremmat sukupolvet eivät enää ehkä yhtä todennäköisesti puhu ruotsia. Itse kuitenkin ajattelen, että se on edelleen vahvuus, Vuorelma painottaa.
Presidenttiehdokkaat kohtaavat toisensa maanantaina Svenska Ylen kaksikielisessä presidenttikeskustelussa. Keskustelua voit seurata suorana kello 19.55 alkaen Yle Areenassa ja television puolella Yle Teema ja Yle FEM -kanavilla.
Ylen vaalikoneen ja muut vaalisisällöt löydät kootusti täältä. Presidentinvaalien ennakkoäänestys päättyy tiistaina. Vaalipäivä on 28. tammikuuta.