Yksityisen vartiointipalvelun käyttö voi käydä koululle kalliiksi.
Ylen tietojen mukaan vartija koululle arkipäiväksi maksaa noin 400–500 euroa. Jos toimeksiantoon liittyy ilta- tai yötyötä, summa kipuaa muutamassa päivässä jo tuhansiin euroihin. Vartiointiliikkeiden ja kuntien välisissä sopimuksissa hinnat voivat olla alemmat.
Vartijoiden käyttö koulujen väkivalta- tai uhkatilanteissa vaikuttaisi olevan varsin satunnaista. Vartija on tarpeen yleensä remontin yhteydessä tai omaisuusvahingon jälkeen.
Suurista kaupungeista Oulussa vartiointiliikettä on tarvittu koulurauhan turvaamiseen viime vuosina muutaman kerran, Tampereella kerran.
Helsingissä linja on, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei pääsääntöisesti käytetä paikallisvartiointia. Vantaalla koulujen päivittäistä vartiointia hoitaa kaupungin oma yhtiö, ja satunnainen vartiointi tilataan tarvittaessa erikseen.
Pohjois-Pohjanmaalla Limingan kunnan koulussa sattui toissaviikolla vakava pahoinpitely, mutta koululle ei ole sen johdosta päädytty palkkaamaan vartijaa.
– Mikäli tilanne muuttuu, toimintamalleja arvioidaan luonnollisesti muuttuneen tilanteen perusteella, sanoo Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki.
Myös Keski-Suomessa Jämsässä yläkoululaiset tappelivat joulun alla vakavin seurauksin.
Koulussa päätettiin välittömästi tehostaa turvatoimia ja harkita vartijapalvelun käyttöä. Pian alettiin pohtia paitsi kustannuksia, myös toimivaltakysymyksiä.
– Vartija ei ole kaupungin palveluksessa oleva viranhaltija, joten hänellä ei olisi vastaavaa toimivaltaa kuin vaikka opettajalla, toteaa Jämsän johtava rehtori Juha Damskägg.
Vartijan palkkaamisesta koululle väkivaltaisuuden takia on kerrottu ainakin vuonna 2022 Heinolassa ja Espoossa.
Vartija ei valvo järjestystä
Vaikka hinta voi olla yksi syy olla palkkaamatta vartijaa, merkittävämpi voi olla se, että hänellä on rajatut toimivaltuudet koulussa.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrää, että vartijan tehtävä on ensisijaisesti vartioida omaisuutta. Hän ei valvo järjestystä eikä voi osallistua koulun kurinpitoon. Yksityistä järjestyksenvalvojaa taas ei voi kouluun tämän lain nojalla edes asettaa.
Myös voimakeinojen käytöstä peruskoulussa on säännelty tarkkaan perusopetuslaissa.
Perusopetuslain mukaisia voimakeinoja voivat käyttää vain rehtori ja opettaja, joko häiritsevän oppilaan poistamiseen luokasta tai vaarallisen esineen tai aineen poistamiseen oppilaalta. Muilla kouluissa työskentelevillä ei tätä oikeutta ole.
Muita työntekijöitä ovat esimerkiksi kouluavustajat ja -valmentajat, kasvatusohjaajat sekä vahtimestarit, kuten Jussi Innanen. Hän työskentelee yhdeksättä vuotta tamperelaiskoulussa.
Kouluvahtimestarin toimivaltuudet perustuvat rikoslain yleiseen hätävarjelu- ja pakkotilaoikeuteen, joka antaa mahdollisuuden puolustautua hyökkäykseltä tai muulta vaaralta kohtuullisin voimakeinoin. Myös vartijalla on nämä samat hätävarjeluoikeudet.
Innanen sanoo, ettei kaipaa vartijan koulutusta, vaikka sitä on hänelle ehdotettu.
– Ei kannata, koska se vartija-sana vain provosoisi nuoria. Niin kauan kuin pystytään puhumalla hoitamaan asiat, en näe tarvetta olla vartija.
Pysyviä aikuisia, ei vartijoita
Ostovartija yleensä auttaa hetkellisesti rauhoittamaan koulun väkivaltatilanteita tai hillitsemään omaisuusvahinkoja.
Turvallisuus on kuitenkin koko koulun asia, eikä sitä voi ulkoistaa poliisille tai vartijoille.
– Vartija saattaisi olla päälleliimattu mekanismi, joka ei tuota samanlaista sosiaalisen turvallisuuden tunnetta kuin luontaisesti oppilaitokseen kuuluvat aikuiset. Perusrakenteena se ei mielestäni ole järkevä ratkaisu, sanoo poliisioikeuden dosentti Henri Rikander.
Koulun pysyvien aikuisten on helppo osoittaa kiinnostusta ja puuttua nuorten ongelmiin asemansa kautta. Myös oppilailla on lakiin kirjattu vastuu huolehtia yhteisestä turvallisuudesta.
Koulujen arjen turvallisuutta voisi parantaa se, että henkilökunta saisi lisää selkänojaa voimankäyttötilanteisiin. Oppilaitosturvallisuutta hyvin tuntevan Henri Rikanderin mielestä etenkin kiinnipidosta pitäisi säätää perusopetuslaissa.
Rikanderin mukaan oppilasta pitäisi voida pitää tiukassa otteessa esimerkiksi tilanteissa, joissa hän käyttäytyy aggressiivisesti itseään tai toisia kohtaan.
– Esimerkiksi niin, että kiinnipito-oikeutta käyttäisi lain mukaan virassa oleva opettaja tai rehtori, ja sitten tilanteessa muut saisivat avustaa.
Kiinnipidon säätämistä lakiin päätyi aiemmin ehdottamaan myös apulaisoikeusasiamies.