Turku odottaa musiikkitalo Fuugasta kansallista ja kansainvälistä menestystekijää. Tiistaina rakennushanke eteni peruskiven muurausvaiheeseen.
Juhlatilaisuuteen osallistui myös tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.).
– Turussa on ymmärretty kulttuurin voima. Monipuoliset tilat tarjoava Fuuga on erinomainen esimerkki investoinnista, joka kasvattaa alueellista elinvoimaa, Sari Multala suitsutti puheessaan.
Multalan mielestä jo musiikkitalon havainnekuvat osoittavat, että rakennuksesta tulee upea ja näyttävä. Hän uskoi, että kyseessä on vetonaulakohde, jonka kaupunkilaiset ottavat omakseen. Tilojen monikäyttöisyys houkuttelee myös uutta yleisöä.
Toimeliaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjä
Turun pormestari Minna Arve (kok.) luonnehti musiikkitaloa kaupungin kulttuuri-investointien päänavaajaksi.
Fuugan lisäksi suunnitelmissa on Wäinö Aaltosen museon laajennus ja peruskorjaus sekä Historian ja tulevaisuuden museon rakentaminen Linnanniemen alueelle.
– Me investoimme mittavasti kulttuuriin, koska me uskomme sen potentiaaliin luoda laajempaa toimeliaisuutta, elinvoimaa ja hyvinvointia turkulaisille ja Turkuun. Kyse on lopulta siitä, että kulttuuri ei ole vain hyvien aikojen luksusta, vaan se on hyvien aikojen luoja, painotti Arve.
Tavoitteena on myös vahvistaa Turun asemaa kilpailukykyisenä kotimaan matkailukohteena ja varteenotettavana tekijänä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla.
Poliittinen vääntö sijainnista, kustannusten kasvu huolena
Uuden musiikkitalon rakentaminen kävi ajankohtaiseksi, kun kaupunki totesi vuodesta 1952 käytössä olleen konserttitalon tulleen elinkaarensa päähän. Suunniteltu peruskorjaus osoittautui kalliiksi ja sen onnistumiseen liittyi epävarmuustekijöitä.
Aurajoen itärannalla sijaitseva Itsenäisyydenaukio valikoitui selvitysten perusteella parhaimmaksi sijaintipaikaksi. Kyseessä oli puistoalue, jota käytettiin etupäässä läpikulkureittinä.
Perusteluissa musiikkitalo täydentäisi kulttuurirakennusten ketjua Turun kaupunginteatterin ja Wäinö Aaltosen museon naapurissa. Liikenteelliset haasteet ratkaistaisiin pysäköintilaitoksen avulla. Ydinkeskustan palvelut sekä sujuvat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä.
Sijoituspaikka herätti myös runsaasti vastusta. Monumentaalisen uudisrakennuksen katsottiin aiheuttavan liian rajuja muutoksia valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyyn maisema-alueeseen.
Musiikkitalon tiukin poliittinen vääntö osui vuosiin 2020–2021. Kaupunkiympäristölautakunta asettui vastahankaan kaavaluonnosvaiheessa ja hankintasopimukseen liittyvät salassapitoseikat herättivät närää osassa päättäjistä. Lautakunta saatiin ruotuun, kun silloinen kaupunginjohtaja Minna Arve (kok.) käytti otto-oikeuttaan ja siirsi kaava-asian kaupunginhallituksen linjattavaksi.
Syksyllä 2021 valtuusto sai ratkaistavakseen hankintasopimuksen ja sijoituspaikan kohtalon. Itsenäisyydenaukion lisäksi kannatusta sai lähistöllä sijaitseva niin sanottu Hämähäkkitontti. Myös vanhan, ystävyyskaupunki Göteborgin lahjoittaman konserttitalon peruskorjaukselle löytyi tukea.
Itsenäisyydenaukio vei voiton äänestyslukemin 37–29. Ratkaiseva kannatus tuli kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden riveistä. Valtuusto teki päätökset poikkeuksellisesti suljettujen ovien takana.
Myöhemmät hankesuunnitelma-, asemakaavanmuutos- ja rakentamispäätökset olivat läpihuutojuttuja. Myös kaavasta tehdyt valitukset kaatuivat hallinto-oikeudessa eikä korkein hallinto-oikeus antanut valituslupaa.
Sijoituspaikan varmistuttua osaa päättäjistä on huolestuttanut hankkeen kohonnut hinta. Ensimmäisestä noin 70 miljoonaan euron kokonaiskustannusarvioista hinta on kivunnut 90 miljoonan euron tuntumaan. Rakennusmateriaalien kustannukset ovat heitelleet ja niiden saatavuudessa on ollut ongelmia.
Kriitikkojen mielestä hinnannousu ei jää tähän. Toisaalta, jos riskivaraukset eivät toteudu, tarjoaa se mahdollisuuksia myös kustannuspaineiden helpottumiseen.
Turku valitsi musiikkitalohankkeessa kumppanikseen Hartela Länsi-Suomen ja PES-Arkkitehtien vetämän ryhmittymän. Käytössä on allianssimalli, jossa osapuolet vastaavat suunnittelusta, toteutuksesta ja riskeistä.
Nimikilpailuäänestyksen perusteella rakennus ristittiin Fuugaksi. Rakentaminen alkoi valmistelevilla töillä viime elokuussa. Itsenäisyydenaukiolle nousee noin 15 000 kerrosneliön uudisrakennus, joka noudattelee moderneja kaarevia linjoja.
Pääsaliin mahtuu noin 1 300 katsojaa ja pienempään monitoimisaliin noin 300. Rakennukseen tulee myös ravintola sekä kattoterassi ravintoloineen ja puutarhoineen.
Pääkäyttäjäksi tulee Turun filharmoninen orkesteri, mutta rakennuksessa järjestetään myös erilaisia kulttuuritapahtumia. Musiikkitalon pitäisi olla käyttökunnossa keväällä 2026.