On mahdollista, että itärajalle rakennetaan lisää tilapäisiä esteitä laittomien rajanylitysten estämiseksi.
Rajavartiolaitos ei paljasta esteiden tarkkaa sijaintia tai sitä, millaisia ne ovat rakenteeltaan, kertoo komentaja Kimmo Ahvonen Rajavartiolaitoksen esikunnasta Ylelle.
Ei ole kuitenkaan realistista, että piikkilankaesteitä tai muita esteitä rakennettaisiin koko itärajan mitalta. Suomella ja Venäjällä on maarajaa lähes 1 300 kilometriä. Itäraja on pääosin harvaan asuttua seutua.
Noin 70 prosenttia itärajasta on maastotyypiltään havu- tai sekametsää. Vesialueita, kuten järviä ja merta on 10 prosenttia rajasta.
Tilapäisiä esteitä on rakennettu natolangasta
Kun raja suljettiin viime syksynä, rajanylityspaikoille pystytettiin kulkuesteitä niin sanotusta natolangasta.
Natolanka on tavallista vahvempaa, teriä sisältävää metallilankaa.
Tilapäiset esteet ovat vain yksi keino estää laittomia rajanylityksiä.
– Rajavartiointi on kokonaisuus. Siihen liittyy partiointia, teknistä valvontaa ja ilma-alusten käyttöä sekä erilaisia esterakennelmia, toteaa Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentaja Samuli Murtonen.
Turvallisuussyistä Rajavartiolaitos ei kerro tarkasti, millaista teknologiaa sillä on käytössä. Se tiedetään, että rajalla on erityyppistä kameravalvontaa ja tutkia.
Rajavartiolaitoksella työskentelee myös noin 200 rajakoiraa.
”Myös tilapäiset esteet eduksi Suomelle”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen sanoo kannattavansa kaikkia toimenpiteitä, joilla luodaan mielikuvaa, että Suomen kautta ei helposti pääse EU:n alueelle.
Tähän tarkoitukseen sopivat hänen mukaansa myös tilapäiset esteet, kuten natolanka.
– Kyllähän se jonkinlainen käytännön este on. Ei siitä kävellä läpi.
Savolainen ei kuitenkaan halua lähteä neuvomaan Rajavartiolaitosta siitä, mihin kohtaan rajaa natolankoja pitäisi ryhtyä virittämään.
– Kaikki esteiden lisäämiset voivat olla periaatteessa Suomelle suuri turvallisuuskysymys, hän muotoilee.
Savolaisen mukaan esteitä tarvitaan, sillä Suomen itäraja on potentiaalisesti pahempi paikka kuin Välimeri.
– Suomen rajalle tuotu laiton maahantulija joutuu loikkaamaan vain kymmenmetrisen raja-aukon yli ja on sitten Suomessa.
Kiinteän aidan rakentaminen etenee entiseen tapaan
Apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ei ota kantaa tilapäisten esteiden rakennussuunnitelmiin.
Ainakin Pohjois-Karjalassa tilapäistä aitaa on rakennettu osittain niille paikoille, joille on tarkoitus rakentaa myös kiinteä esteaita.
Itärajalle rakennettavan kiinteän esteaidan rakennusaikataulu säilyy entisellään. Aidan rakentaminen on määrä aloittaa kevättalvella. Kolme kilometriä testiaitaa valmistui Imatralle viime syyskuussa.
Kaikkiaan itärajalle on tulossa kiinteää aitaa 200 kilometrin matkalle, pääosin Kaakkois-Suomeen. Sen hinta-arvio on 380 miljoonaa euroa ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2023–2026.