Naton ja Venäjän välinen eskaloituminen voisi alkaa jo ensi kuussa, saksalaislehti Bild kirjoittaa (maksumuurin takana) käsiinsä saamastaan salaisesta skenaariosta.
Siinä Bildin mukaan hahmotellaan tarkasti ”kuinka Venäjän diktaattori Vladimir Putin etenee ja miten Naton pitää puolustautua.” Tilanne johtaisi siihen, että Saksan asevoimien Bundeswehrin joukot ottaisivat yhteen venäläisten kanssa ensi vuonna.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri rauhoittelee. Hän pitää skenaariota todennäköisesti pohjana esikuntaharjoitukselle tai joukkojen harjoitukselle.
Salaisesta turvallisuusanalyysistä tuskin on kyse.
– Skenaariossa aikataulutus on aivan liian kireä. Ei Venäjällä ole vuonna 2025 kykyä haastaa Natoa, Toveri arvioi.
Toverin mukaan vuoto tapahtui, koska aika Saksassa tämän tyyppiselle keskustelunaiheelle on otollinen. Aihe on kuuma ja sotilaallisesta konfliktista varoitellaan.
Toverin mukaan Natolla on vastaavanlaisia, salaisia ja erittäin salaisia turvallisuusskenaarioita ”mittava määrä”. Mahdollisia tapahtumakulkuja voi olla paljonkin, koska myös rintama on laaja: Mustaltamereltä arktisille alueille.
Sitä, millaisia skenaarioita Suomella on Venäjän varalta, Toveri ei halua kommentoida.
– Meillä on ollut oikeastaan koko itsenäisyyden ajan vain yksi suuri uhka, joten tunnemme aika hyvin sen, mitä voisi tapahtua.
Voiko Naton ja Venäjän välillä syntyä aseellinen konflikti, jos ei nyt ensi vuonna, niin jossain vaiheessa?
– Tällä hetkellä ei, mutta jos Venäjä voittaisi Ukrainassa, se voimaannuttaisi venäläisiä: länttä voitaisiin alkaa pitää heikkona, Toveri sanoo.
Toverin mukaan Venäjä haluaa edelleen itselleen puskurivyöhykkeen sekä muuttaa eurooppalaista turvallisuusrakennetta niin, että sitä hallitsisi Venäjä, ei Yhdysvallat.
Samaan aikaan, kun Venäjän asevoimien kyvykkyyttä on yliarvioitu, on Saksan asevoimien arvioitu olevan surkeassa tilassa. Millainen vastus Nato venäläisille olisi?
– Nato-joukot ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja ja varustettuja. Mutta Saksalla on merkittävää materiaalipulaa samoin kuin muillakin länsiarmeijoilla. Sodan kuva on ollut väärä. Ampumatarvikevarastot ovat olleet aivan liian pieniä. Tulevien 10–15 vuoden aikana varastot pitää täyttää ja varastosaldot moninkertaistaa.
Vetäisikö Suomen Nato-jäsenyys myös Suomen automaattisesti mukaan sotatoimiin?
– Riippuu tilanteesta. Jos Venäjä hyökkää Nato-maahan, artikla viisi velvoittaa puolustamaan. Jos Venäjä hyökkäisi vaikka Romaniaan, Suomesta ei välttämättä lähtisi sinne mitään. Silloin katsottaisiin mitä kyvykkyyksiä tarvitaan, onko se materiaalia vai osaamista, Toveri arvioi.