Teollisuusliitto on ilmoittanut isosta poliittisesta lakosta helmikuun alussa. Teollisuusliiton ilmoittamat lakot järjestetään kaksipäiväisenä työnseisauksena ajalla 1.– 2. helmikuuta. Lakkojen piirissä on noin 60 000 teollisuuden työntekijää.
Jo joulukuussa Teollisuusliitto kertoi, että helmikuun alussa liitto seisauttaa lakolla Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen ja Kokkolan suurteollisuusalueen kahdeksi päiväksi 1.–2. helmikuuta.
Joulukuinen lakkoilmoituksen piirissä oli 2 000 teollisuusliittolaista työntekijää, joten nyt liitto siis laajensi kertaheitolla helmikuun lakon koskemaan paljon suurempaa työntekijäjoukkoa: 60 000 työntekijää.
Teollisuusliitto on julkaissut verkkosivuillaan listan lakkokohteista.
Listalla on yli 700 toimipaikkaa, joita lakko koskee.
Kohteiden joukosta löytyy muun muassa metsäteollisuuden isoja yhtiöitä, kuten UPM, Metsä Fibre, sekä useiden eri teollisuuden yrityksiä SSAB:stä Meyer Turun telakkaan ja teknologiayrityksiin.
Lakot eivät koske hätätyötä eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamiseksi.
Myös ammattiliitto Pro kertoi torstaina osallistuvansa lakkoon helmikuun alussa erikseen nimetyillä työpaikoilla. Ammattiliitto kertoo tiedotteessa, että työnseisaukset koskevat noin 10 000 liiton jäsentä.
Tiedotteen mukaan lakko koskee esimerkiksi teknologiateollisuuden, kemianalan ja Fiskars Finlandin toimihenkilöitä.
Puheenjohtaja: kovat toimet välttämättömiä
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa, että toteutuessaan lakot pysäyttävät ison osan suomalaista teollisuutta. Aallon mielestä kovat toimet ovat välttämättömiä, koska järkipuhe ei ole tehonnut.
– Toivottavasti lakot palauttavat hallituksen takaisin maan pinnalle. Kohtuuttomat leikkaukset ja heikennykset työntekijöiden arkeen ovat yksiselitteisesti väärin, hän sanoo tiedotteessa.
Aalto sanoo iltapäivällä Ylen haastattelussa toivovansa, että ammattiliittojen toimet vaikuttaisivat hallitukseen ja se arvioisi uudelleen, minkälaisia lainsäädäntöhankkeita vie eteenpäin.
Hänen mukaansa myös mahdolliset lisätoimet myöhemmin ovat mahdollisia, jos lakot eivät pure. Aalto sanoo, että keskusteluyhteys hallitukseen on olemassa, mutta liittojen tuomat asiat eivät saa vastakaikua.
Aallon mukaan hallituksen ajamat työelämäheikennykset ovat kaikkea muuta kuin ”peruskauraa”. Hänen mukaansa hallituksen olisi myös kerrottava etukäteen mahdollisista hallitusohjelman ulkopuolisista lisäsäästöistä, joista päätetään myöhemmin keväällä hallituksen kehysriihessä.
– Hallituksen ohjelmaan on kirjattu toimia, jotka kaikki kohdistuvat työntekijöihin. Pelkomme on, että kohdistuvatko lisäleikkaukset samaan ryhmiin kuin aiemmat, Aalto sanoo.
Aalto sanoo Ylen haastattelussa, että jos tilanne jatkuu samanlaisena pitkään, on sillä vaikutuksia tulevaisuuteen.
– Tämä tulee vaikuttamaan työmarkkinakierroksiin. Ammattiliitot tehdessään omia tavoitteitaan, tulevat hakemaan kompensaatiota lainmuutoksiin, jos ne toteutuvat.