Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Sotahistoriakeskus sai ensimmäisen teoksensa Rautjärvellä – yleisölle ovet avautuvat keväällä

Miettilässä sijaitsevan entisen komppaniapäällikön talon remontoiminen sotahistoriakeskukseksi on kestänyt odotettua kauemmin.

Kuvassa myöhemmin vuonna 2024 avautuva sotahistoriakeskus. Se sijaitsee Rautjärven Miettilässä vanhalla kasarmialueella.
Sotahistoriakeskus sijaitsee Rautjärven Miettilässä vanhalla kasarmialueella. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Komppaniapäällikön talon remontoiminen sotahistoriakeskukseksi on kestänyt odotettua pidempään Rautjärvellä.

Työt alkoivat vuonna 2022. Avajaisia kaavailtiin aluksi viime vuodelle, mutta uusi avajaisajankohta on tänä keväänä. Rautjärven elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen kertoo, että päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

Javanaisen mukaan remontin aikana on tullut vastaan yllätyksiä.

– Etukäteistutkimuksesta huolimatta talon välikatosta paljastui yllättäen eristeenä käytettyä hiekkaa, jonka poistaminen hidasti töitä, Javanainen kertoo esimerkin.

Tällä hetkellä sotahistoriakeskuksessa viimeistellään kalustuksia. Saman katon alle muuttaa Rautjärven kotiseutumuseo.

Keskukseen ensimmäinen teos

Sotahistoriakeskus sijaitsee Rautjärven Miettilässä vanhalla kasarmialueella. Alueella toimii myös Kollaa ja Simo Häyhä -museo.

Sotahistoriakeskus sai perjantaina ensimmäisen teoksen, joka on talon viimeisen komendantin Edvard Astolan muotokuva. Kunta sai teoksen lahjoituksena Astolan jälkipolvilta.

Kapteeni Edvard Astola oli syntyisin Nilsiästä ja oli Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisen sotaväen upseeri. Vuonna 1892 hänet komennettiin 31. reservikomppanian kouluttajaksi Miettilään.

Astola toimi Suomen Kaartin reservinupseerina, Rautjärven suojeluskunnan perustajana ja johtajana sekä komppanianpäällikkönä sisällissodan aikaan Karjalan rintamalla.

Astola jäi Miettilän reservikasarmialueen viimeiseksi komendantiksi, kun komppania lakkautettiin 1901.